IRC-Galleria

Espoo todella on eksoottinen. Pauliina ja Kristiina ovat olleet oikeassa ihan koko ajan, nyt se on todistettu.
Espoossa oli tosi kylmä. Kauniainen on kauhea paikka, kaikki harrastavat sauvakävelyä ja puhuvat ruotsia. Säälin Kauniaisten ainoaa homppaa.
Suurin osa Espoon baareista soittaa Radio Novaa, mitä en voi ymmärtää. Mutta lähes kaikissa baareissa joita kunnioitimme läsnäolollamme, sai polttaa, mikä on ehkä <3.
Rakastan Kivenlahtea, tuota Espoon Kontulaa. Siellä tunsin olevani kotona, turvassa. Huutelimme myös Saulin perään, mutta Sauli ei vastannut.
Kadotimme ajantajun Lauttasaaressa. Tuntiaikataulumme venähti vahingossa kaksi tuntia yli. Mutta olimme ne tunnit onnellisia, eikös Lauttasaari ole onnellisten ihmisten paikka?
Osaan nyt arvostaa elämän pieniä asioita, kuten lähibaarien ylitunkua, ratikkaa ja metroa.

Haluan kiittää teitä jotka autoitte meitä tällä ekstriim-reissullamme. Te, jotka ystävällisesti suosittelitte paikkoja, sinua jolle soitimme useita kertoja koska eksyimme Kauniaisten ostarille, 42:n maailman parasta bussikuskia, ihanaa pitkää ja kaunista Annaa jota ilman olisimme ehkä yhä Soukassa.

Seuraavana Vantaalle Vandaalin merkeissä. Lopuksi vielä K-juna Keravalle, ja voin hyvillä mielin sanoa meidän tuntevan kotiseutumme kuin omat taskumme. Sitten enää pitää vain miettiä, menemmekö minä viikonloppuna Kontulaan ja toisena Kivenlahteen.

Hyi joku vitun Suvi. Timo, kohta mä taas vihaan sua. En pysty kattomaan BB:tä. Hei haloo, tulin takas sun luo ja sä kuvotat mua ja nyt joudun olee FB:ssä ja täällä sit kuiteskin.

Saulisaulisauli. Henki salpautuu.

Suhteemme on ollut lyhyt mutta antoisa, lähes riippuvaisuutta aiheuttava. Olen nauttinut sinusta kovin, kuuntelet minua aina.
Tiedän, että olen laiminlyönyt sinua viime aikoina Facebookin takia. Ole huoletta, olet ensirakkauteni, nämä syrjähypyt ja hetken hairahdukset menevät nopeasti ohi. Palaan kohta luoksesi, koska teinirakkautta ei voita mikään.
Ei vittu mikään.

Tahdon vielä yhet. Miksei kukaan rakasta mua? Miksei kukaan lähe mun kaa yhille? Miks mä oon näin ärsyttävä? Ja kaikista tärkein: miks kaikki muut osaa käyttää Facebookia (koska ne on aikuisia, vitun prinsessa)?

Bye bye baby, baby goodbye, itke en kun loppuu tää.

En voi keskittyä töihin. Olen onnellinen. Olen sekaisin - en vihaa tällä hetkellä mitään.

Paitsi sitä etten voi olla koko aikaa BB-sivuilla kuultuani että Martina lähti koska olen töissä.

*do the happy dance*

************
Mun pää hajoo BB:n kanssa. Mä vihaan sitä keskustelupalstaa mikä kaatuu ihan koko ajan. Mua ahdistaa pakotettu tasa-arvo että finaalissa pitää olla kaks tyttöä ja kaks poikaa, kun tällä kaudella parhaimmat neljä on kaikki poikia. Tahdon ne oikeutetusti finaaliin. Mä ehkä hajoan jos Timppa tippuu sunnuntaina ja vitun vinkuämmät jää sinne, toisaalta tykkään myös Kadista muttaaaaargh.
Meen nyt nukkumaa ja nään toivottavasti unia joissa tapan itseni tai jonkun muun, jottei huomenna tarvi olla vaarallinen tukahdutettu-RaivoSanna.

Whiiii! Taas pöllitty Ljudmilalta. En ikinä keksi mitään omaa.

Pakko kokeilla vielä kerran.

S.A.N.N.A.: Sulkeutunut ja Aulis Narkkari joka Nai ja Ailahtelee

Whii! Ehkä vielä enemmän totta. Paitsi että mä en kyllä saa.

Mars mars tuonne. http://www.lokalisointi.org/cgi-bin/fun/acronym/akronyymi.cgi?sana=&monikko=0

Pitäsköhän mun muuten pyytää huomenna yleisesti anteeks kollegoiltani? Nilkkakin jo lähes pelittää. Olin sit soitellut Laukaan Harrastajateatterin Arille.

Ari, jos luet tätä: anteeksi.

Naps naps.
Kävin eilen vähän taas edustamassa firman rapujuhlissa. Hurjaa väkeä tuolla mainosalalla.

Tappelin vähän kaikkien kanssa, sillee leikisti. Avauduin aiheesta "Kännissä minulla on tapana avautua". Lauloin Näin kulutan aikaa. Lukitsin itseni ulos. Itkin. Lauloin Näin kulutan aikaa. Pyysin juopoilta kännykkää mutta ne vihas mua. Voitin Trivialin. Voitin Kivipaperisakset. Kaaduin naamalleni, nyt on sitten nilkka rikki. Hajotin tuopin. Lauloin Näin kulutan aikaa. Menin huojumaan uuden bestikseni kanssa. Lauloin Näin kulutan aikaa. Itkin koska kaikki vihaavat minua. Tajusin että kaikki, etenkin ihastukseni, rakastaa minua salaa. Kerroin tämän myös kaikille. Lauloin Näin kulutan aikaa. Taisin läppäillä ihmisiä liian lujaa. Suututin muutaman ihmisen, hetkeksi. Minua lääpittiin, mikä oli kyllä ihan miellyttävää. Soitin väärään numeroon useasti, samalle pojalle.

Ketään ei yllättäne tieto, että lopuksi ostin pitsaa ja tulin taksilla kotiin.

Että sellaisia harrastuksia. Nyt sitten vaan ihmettelen turvonnutta nilkkaa joka särkee hirveästi eikä sillä kävelemäänkään pysty.

Koska olen kykenemätön käsittelemään kielteisiä asioita, teenkin tällaisen jutun johon armas siskonen Ess_1 mut haastoi. On muuten vaikea. Otin vapauksia enkä lainkaan huonekaluja.


Kerron mitkä viisi tavaraa (ei asiat eikä ihmiset) minulle ovat tärkeimpiä kun saan tämän haasteen.
Tämän jälkeen valitsen viisi seuraavaa ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä.

Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä.
1. Vesipullo
2. Kotiavaimet
3. Ressu-vesimuki
4. Sytkäri
5. Jeppe-läppäri
6. Dolly-pehmolelu

Haastan...?
(Kaikki ketkä tunnen, tuskin teitä on viittä.)

Ljudmila
Tarlinki
_espen_
PixieButtercup
mooncigar

Miten, siis todellakin, kaikki Dublinin khuulit hostellit voi muka olla varattuja kun ei oo ees sesonki?! Mitä siellä muka on?! Kuka muu sinne haluais mennä kuin minä ja PixieButtercup?!
Onneks on siltoja. Harjoittelen tulevaisuutta ja yövyn sellaisen alla.

**************
I has hostel! For Thursday, anyway.

En juo enää ikinä, tai ainakaan pitkään aikaan. Rakastan aamuja ilman krapulaa. Jos juon, juon vain vähäsen (hillitysti), en kaikkia maailman alkoholilaatuja sekaisin enkä ainakaan ala avautumaan.
Paitsi että to-su on kyllä pakko juoda, koska on Dublinissa viettämässä kallista laatuaikaa ja kaikkihan nyt lomalla juo.