IRC-Galleria

Kirjoitin juuri tunnin tähän juttua krapulasta. Vituikshan sekin meni kun sormi lipsahti ja tää vitun sivu pomppas johonkin helvetin profiiliasetuksiin. juma-vitun-lauta. miettikää sitä.


noh. koska en jaksa aloittaa alusta syväluotaavaa empiiriseen tutkimukseen pohjautuvaa tutkielmaa, lainaan tähän härskisti tarinan joka kuvaa hyvin tätäkin aamua...


Krapula

---

Jo ennen kun avaan silmäni, tiedän mitä tuleman pitää. Jokaikinen soluni voi sanoinkuvaamattoman pahoin. Tuntuu kuin joka puolelle ruumistani olisi kätketty lasisia myrkkyampulleja jotka risahtelevat rikki pienestäkin liikkeestä levittäen myrkkynsä kehooni. Taistelen kirjaimellisesti kynsin ja hampain oksennusta vastaan, sillä tiedän, että jos se pää aukeaa, niin loppua ei näy. Vihertävänruskean mönjän peittämät aivot alkavat keräillä muistoja eilisillasta. Typerää ja arroganttia käytöstä, ainakin sata loukattua ihmistä, muutama lommolle kävelty autonkatto, plus tunnistettava hymy turvakameralle. Hetken mietin hoitavani itselleni helpottavan sydänkohtauksen - siihen tarvittaisiin vain rivakka vasemman käden liike - mutta alistun sitten tilanteeseen, ja alan keskittyneesti ajatella seksiä.

Seksi on ainoa asia jonka mahti saa ajatukset edes vähän pois krapulasta. Ainoa ongelma on pitkä ja kivulias erektio sekä hulluksi tulemisen peikko. Krapulatilassa aivoissa on nimittäin sellaiset kertoimet, että ajatukset eivät kauan terveinä pysy. Mutta vaihtoehdot ovat vähissä, ja niinpä suljen silmäni, ja niin kuin kuolevan sanotaan näkevän elämänsä nopeutettuna filminä, niin minun silmieni editse vilahtelevat kaikki tissit, pillut ja perseet, mitkä olen missään lyhyen elämäni aikana onnistunut näkemään.

Pieniä ja isoja rintoja, terhakkaita, pystyjä, täyteläisiä ja painavia, joita voi punnita käsissään ja joiden väliin voi haudata päänsä - ja vähän muutakin, kuin strutsi pakoon pahaa maailmaa... Tissejä pursuilemassa ulos erivärisistä rintaliiveistä, bikineissä, märissä uimapuvuissa, T-paidoissa, niin että nännit ja pyöreät nännipihat piirtyvät märkää kangasta vasten... Pilluja, pimppejä kaikista kulmista katseltuna, haarat levällään, pulleiden reisien välissä pullottava vaaleakarvainen pillu, musta jännittävä pöheikkö pilkottamassa pyllistävien pyöreiden pakaroiden välistä, paljaat turpeat häpyhuulet pullistuvat esiin muodostaen syötävän leivonnaisen... Pyllyjä tiukoissa farmareissa, pitkien jalkojen päissä, yksinkertaisissa valkoisissa pikkupöksyissä, joiden ohut kangas katoaa pakaroiden väliin... keinumassa ja tärähtelemässä ohuen hameen alla... Löysissä farkkuhaalareissa, vaaleissa kivipestyissä takataskuttomissa resorifarkuissa... Hyi helvetti! Nyt lähtee menemään pieleen... Keskity! Keskity! Paljaita sileitä pyöreitä, ISOJA, pakaroita, joiden väliin on kätketty muhkeaan ympäristöönsä nähden suhteettoman pieni kiihottava reikä... No, niin, hyvin menee taas...

Näillä ajatuksilla saan pakattua kyrpäni niin kovaksi, että sillä voisi tehdä kioskimurtoja! Ärsytän sitä lisää puristelemalla ja runkkaamalla niin lähelle laukeamispistettä kuin uskallan. Sitten päästän irti, katsellen kuinka se epätoivoisesti nytkien ja ojennellen etsii jotakin minne työntyä, mutta huoneilma ei valitettavasti tarjoa samaa vastusta kuin naisen ihan sitä tarkoitusta varten tehty pillu. Tässä voi todellakin tulla lopullisesti hulluksi, mutta sekin on parempi kuin krapula.

Tästä ei olo enää parane. Vaaleanvihreästä, pahoinvoivasta ruumiistani sojottaa punainen, ärtynyt kyrpä - oikea täysverinen mulkku, joka haluaa unelmoinnin sijaan tekoja. Mutta kokemus on opettanut, ettei laueta saa. Seurannut hyvä olo ketää juuri niin kauan kuin orgasmikin. Sitten krapula palaa entistä pahempana, koska seksin suojamuuri on hetkeksi murtunut. Ja täytyy aloittaa hidas ja kivulias jälleenrakentaminen. Sitä paitsi jokainen vähänkin kokeneempi masturboija tietää, että panetusta vastaan oma käsi on yhtä tyhjän kanssa. Himot palaavat alta aikayksikön entistä kiivaampina sekä turhautuneenpina. Mutta oikeaa pillua saaneena saa sentään joksikin aikaa ajatukset muualle - voisi vaikka joskus lukea jonkun kirjan...

Nyt ei seksikään auta, ajatukset karkailevat itsesääliin, ja olo alkaa olla niin hirveä, ettei voi olla paikoillaan. Mutta en voi kääntyä edes vatsalleni, koska laukeaisin heti jos penikseni osuisi patjaan, ja selälläni saattaisin tukehtua oksennukseeni. Rock'n'roll - kuolema. Mutta ei näin. Ei yksin ja alasti! Tuijotan vihasta itkuisena kyrpääni, saan äkillisen masokistikohtauksen, ja mojautan vihaisen luunapin hirviömäiseksi paisuneeseen terskaani. Ihan turha kysyä miksi. Sattuu aivan saatanasti, ja puhkean suoraan susimaiseen huutoon joka katkeaa kuin veitsestä ovikellon ääneen.

TV-lupatarkastaja! Jumalauta! Ovikello soi toisen kerran. Jehovia! Olen siinä tilassa jossa millään ei ole mitään väliä. Kun on kätellyt kuolemaa, siinä ei yksi vitun TV-tarkastaja paljoa paina. Ovikellon soidessa kolmannen kerran, saan vihassani ihmeellisiä voimia ja riuhtaisen itseni ylös. Kietoudun peittoon ja marssin tässä rappiollisessa tooga-asussa ovelle. Jos siellä on yläkerran nuoriperhe valittamassa vauvan heränneen terskaluunappini aiheuttamaan ääneen, niin minä tapan. Ei siitä kovin paljoa linnaa voi saada. Avaan oven valmistautuneena sanomaan jotakin todella ikävää, kuka tahansa siellä olisikin, mutta se onkin vain Ulla serkku, joka nopean halauksen jälkeen pyyhältää ohitseni tuoden mukanaan niin paljon tyttömäistä energiaa, että silmissäni hämärtyy.

"Moi! Mä tulin katsoon frendit ja simpsonit sun luo, jos ei sua haittaa. Haluutsä irtokarkkeja?"

Tunnen nenäni alla jotain toffeen tuoksua, ja lähden siitä paikasta oksentamaan.

Palatessani vedet silmissä takaisin, Ulla katselee olotilaani kunnioittavasti. Kyllä boheemi opiskelijaelämä on sitten hienoa.

"Sä oot taas ihan Morrison."

Voi vittu, Morrison ei ikinä päästäisi itseään krapulaan. Minä olen vain surkea harrastelija. En viitsi vastata, vaan laahustan takaisin vuoteeseeni, viitaten hämärästi jonnekin päin huonettani, tehden selväksi, että ole kuin kotonasi mutta älä odota että minusta olisi minkäänlaista seuraa. Onneksi Ulla on tottunut näihin olotiloihini, ja laittaa itselleen kahvia tulemaan, istuutuen nojatuoliin lueskelemaan ja odottamaan ohjelmien alkua. Oikeastaan on ihan O.K. että Ulla on täällä. Hänelle ei tarvitse esittää mitään, ja onhan aina hyvä kun talossa on joku ambulanssinsoittotaitoinen.

Ulla on minua vuoden nuorempi, ja vasta muuttanut kaupunkiin, eikä tunne vielä oikein ketään. Sanattomasta sopimuksesta olen ottanut häntä mukaani tutustuttaen häntä ns. piireihin, esitellen hänet ystävilleni, joita osoittautuikin olevan paljon enemmän kuin olin luullut, sillä Ullasta on jossakin välissä muodostunut huomiotaherättävän kaunis nuori nainen. Jopa niin kaunis, että minustakin löytyi holhoava moralisti, joka vastasi Ullan puhelinnumeron ruinaajille tiukalla eillä, tai edellämainitun yläkerran pariskunnan kotinumerolla.

Oloni tuntuu vailla mitään kohtuutta vain pahenevan, ja minun on jälleen siirrettävä ajatukseni erotiikan puolelle, ja kullini palaa nopeasti takaisin perusasentoonsa - elikä pystyyn. Mutta nyt Ullasta tulee ongelma. Hänen viehättävä läsnäolonsa sotkeutuu väkisin pornografisiin mietteisiini, ja koska hän on kuitenkin serkkuni, ja kaikkea, niin olostani tulee vähän turhankin kinky. Näen kuinka hän nostaa jalkansa toisen päälle. Tiukan farmarikankaan peittämä reisi pusertuu toista vasten... Olen siinä mielentilassa että nainen kiihottaisi pilkkihaalareissakin. Krapulakertoimet laskevat supertietokoneen nopeudella kaikkia mahdollisia kaavoja joilla saisin seksinnälkäni tyydytettyä, ja päätyvät mahdottomaan. Mutta vahinko ehtii tapahtua, ja ajatus myrkyttää valmiiksi törkeät aivoni.

Tuijotan kattoon miettien tulevaisuutta. Se alkaa näyttää melkeinpä suloiselta. Totta kai minut piestään ja häväistään, ruoskitaan ja kivitetään. Eikä käteni nouse sitä vastustamaan. Koska olen sen ansainnut. Tulen viettämään loppuelämäni yksin. Hulluna ja hylättynä. Nunnat sekä muut pyyteettömät avustusjärjestöt nostavat minulle ruuantähteitä korissa - eivät hekään sentään halua minua nähdä, ja hautakivessäni ei lue yhtään mitään... Liikutun näistä mielikuvista niin että kaunis itsesäälin kyynel alkaa valua poskeani pitkin. Avaan suuni, ja sieltä alkaa valua harkitsematonta tajunnanvirtaa:

"Ulla... joskus voi tulla semmoinen hetki, jolloin ihminen on valmis uhraamaamaan kaiken jonkun asian puolesta. Ystävät, perheen, rakkainpansa, oman itsensä. Syy tähän voi olla isänmaa, joillain uskonto, rakkaus, tai joku pakkomielle, hulluus, joka tekee ihmisen sairaaksi, sisältä. Se kalvaa sinua kuin hullu koira, ja mikään muu ei merkitse mitään... Se mitä minä nyt yritän sinulle sanoa... ja minä haluan sinun tietävän... että jos päätät vihata minua, niin pidän sitä täysin oikeutettuna, jopa ymmärrettävänä... jopa suotavana. Mutta haluan sinun myös tietävän, että se on minulle tällä hetkellä yhdentekevää. Sillä vaikka rakastankin sinua suuresti, niin kohdatessaan oman kohtalonsa, selkä seinää vasten, ihminen voi ajatella enää vain itseään. Minä olen sotilas, joka on saanut tarpeekseen. Makaan poterossa, kuulen vihollisen tulevan, mutten nosta eväänikään taistellakseni. Omat uhkaavat kenttäoikeudella, viholliset pistimillä. Uhatkoon saatanat! Olen saanut tarpeekseni kauhusta ja tappamisesta. Minä jään tähän. Toverini luikkivat pakoon... vihollinen alkaa vyöryä ampumahautaan... käännän tympääntyneen katseeni Vanjaa päin. Tehkää mitä teidän täytyy. Minua ei enää kiinnosta. Minä olen teidän yläpuolellanne!

Tässä vaiheessa ääneni katkeaa liikutuksesta, ja unohdun joksikin aikaa piehtaroimaan maalailemassani mielikuvassa, joutuen hetken päästä kysymään:

"Niin... Mihinkäs mä äsken jäinkään?"

"Poteroon."

"Täh?" Olen kuulevinani Ullan äänensävystä, ettei hän suhtaudu asiaani aivan sen ansaitsemalla vakavuudella, mutta päätän urheasti jatkaa loppuun.

"No, joka tapauksessa mulla on täällä... ööh... poterossa... aivan helvetillinen krapula, ja erektio, jota sun läsnäolosi vaan pahentaa, ja mulla lähtee kohta viimeisetkin järjen rippeet jos sille ei kohta tehdä jotakin. Joten kysynkin tässä sinulta, olisiko susta aivan mahdotonta, tai vastenmielistä - sano vaan ihan heti jos on - ottaa tää mun kirottu kyrpäni käteesi, ja ihan vaan pidellä sitä - mä luulen että se riittää sille ihan hyvin - ja päästää mut pahasta. Toivoo inhottava serkkusi Ville"

Saatuani kaiken tämän suustani, olo on oikeastaan aika hyvä. Nyt kaikki mitä tästä eteenpäin tapahtuisi olisi pelkkää plussaa. Sillä mikään ei tuon kysymisen jälkeen voi olla enää kauheampaa. Tuijotan kattoon ja suloinen raukeus valuu ruumiiseeni. Arpa on heitetty.

"No näytä se sitten."

Kuulen jälleen lievää huvittuneisuutta Ullan äänessä, mutta päätän olla pahastumatta, koska tätä vastausta en ollut odottanut. Yhdellä dramaattisella eleellä heitän peiton yltäni kuin esiripun, ja kammottava kankeni hyppää estradille, vihaisena ja punaisena turhasta seisottamisesta kulisseissa.

Me molemmat katsomme sitä. Kohautan olkapäitäni ottaen syyntakeettoman ilmeen, syyllistyen miesten vanhimpaan ja surkeimpaan kikkaan. - Enhän minä, mutta tämä minun Jormani...

"Vau! Onks se tommonen ihan vaan mun takia."

Lisää synninpäästöä. Naisethan ne kunnon miehille tämmöistä teettää. Paholaiset. Hyi helvetti. Jos tästä hengissä selviän niin poistan jokaikisen peilin maailmasta etten vahingossakaan näkisi itseäni.

Voisin kai tunnustaa, että tällä hetkellä minulla seisoisi vaikka katselisin naissuunnistusta, mutta kohteliaskin olisi hyvä olla... Tyydyn nyökkäämään.

Ulla nousee tuolista, ja istuutuu viereeni. Hänen hekumallinen painonsa keinauttaa vuodetta ja tunnen koko piinatulla ruumillani hänen naisellisen viehättävän läsnäolonsa. Epävakaa pulssini kiihtyy, ja vasemmassa käsivarressa alkaa pistellä. Angina Pectoris. Vanha kaveri. Tule milloin tahansa muulloin, mutta älä nyt! Terveydentilani unohtuu kuitenkin samassa hetkessä kun kuulen Ullan kysyvän:

"Mitä sä haluaisit, että mä teen tälle?"

"(pienellä äänellä) No, jos sä vaan vaikka ottaisit sen kätees... (helvetin nopeasti) Ei sun varmaan tarvii enempää tehdä... Siis jos et halua."

"Ai näin vai?"

Tunnen ja katson kuinka ihana pehmeä käsi kietoo sormensa elimeni ympärille, ja puristaa sen hellästi nyrkkiinsä. Mikään, koskaan, ei ole tuntunut näin hyvältä. Ja minä olen sentään ollut Allun Grillissäkin!

"Mitäs sitten? Teenks mä näin?

Ulla vetää hitaasti esinahkani niin pitkälle taakse kuin se menee. Sinipunainen terskani pääsee paisumaan koko loistoonsa, haukaten kiitollisena happea kuin olisi ollut pitkään tukehtumaisillaan.

"Vai näin"

Nyt hän vuorostaan liu'uttaa koko nahan takaisin, nipistäen peukalonsa sekä etusormensa terskan päältä yhteen, ja jää odottamaan lisäohjeita. Nyt minä olen tukehtua himooni.

"Älä pelleile, kyllä sä tiedät!"

"Mistä mä muka tietäisin! Viaton tyttöraiska. Sun täytyy sanoa, kun kerran pyysitkin. Siis näin, vai näin? Tälleen hitaasti, vai tälleen nopeasti?"

Ulla kiusaa minua sekä puheillaan että teoillaan, välillä lypsäen pitkin nautinnollisi vedoin, ja välillä vatkaten niin nopeasti, että pelkään tapahtuvan kauheita.

"Jos vaikka silleen hitaasti..." Soperran toiveenani etten laukeaisi heti kättelyssä.

Ulla alkaa työhön vedellen esinahkaani pitkin rauhallisin vedoin edestakaisin terskani päältä, pyöräyttäen aina ylös päin tullessa peukaloaan sen pienellä reiällä, josta on alkanut tihkua kiiltävää, liukasta voitelunestettä. Täydellisen hiljaisuuden rikkoo vain sydämeni jytke, sekä rytmikkään runkkaamisen vaimean hypnoottinen ääni. Elän mukana joka solullani. Kipristelen varpaitani ja potkin tyhjää jaloillani, kiemurrellen turhautuneesta nautinnosta, jota en saa ottaa itse, vaan minulle annetaan. Kivekseni avautuvat ja sulkeutuvat kuin hermostuneen nyrkit. Ulla ottaa ne kämmenkuppiinsa hieroen ja puristellen niitä sormillaan. Ei häntä tarvitse neuvoa!

"Näähän on ihan täynnä. Joisit vähemmän niin voisit saada naisenkin joskus."

Huomaan, että Ulla alkaa ottaa vapauksia holhokin asemastaan, antaen minulle elämänohjeita. Mutta onhan hänellä kaikki valtit käsissään, ja minä itse pyörin alkavan orgasmin kourissa, tilanteessa jossa ei ole ennenkään pystytty neuvottelemaan.

"Kyllä, kyllä, mutta älä vaan lopeta!"

"Okei, tai hei, mä sain idean! Pystyt sä vielä pidätteleen?"

Enhän minä olisi pystynyt, mutta Ulla nipistää sormensa terskan alta yhteen, pysäyttäen orgasmini kuin seinään. Se ei ole kivaa.

"Mitä sä nyt..."

"Väistä vähän."

Ulla riisuu sukkansa ja kiepsahtaa taakseni istumaan. Makaan puoli-istuvassa asennossa hänen sylissään. Hän kietoo kätensä ja jalkansa ympärilleni, tunnen pehmeät rinnat selkääni vasten enkä tiedä missä nyt mennään. Ulla nostaa paljaat jalkansa syliini, poimien sojottavan kankeni varovasti jalkateriensä väliin. Mistä se tällaista sai päähänsä? Onko Ullallakin krapula?

Iloisesti yllättynyt kyrpäni kurkistelee Ullan varpaiden välistä. Huomaan punaisiksi lakattujen varpaankynsien hieman lohkeilleen, saaden somat varpaat näyttämään entistä tyttömäisimmiltä - ja Jumalauta ja Saatana, todella kiihottavilta. En tiennytkään kaikkien paheitteni lisäksi olevani myös jalkafetisti. Kai niillekin löytyy jostain jotkut kokoontumisajot. Pitää katsoa netistä...

Ulla alkaa leikkisästi mankeloida kivikovaa kulliani jalkapohjiensa välissä, kutitellen ja juoksutellen varpaitaan sen kuumottavalla varrella, ja pyörittämällä toisella suloisen pullealla isovarpaallaan terskani alapintaa, saa aikaiseksi käsittämättömiä väristyksiä ja muljahduksia koko ruumissani. Tuntuu kuin olisi vuoristoradassa. Painaudun syvemmälle Ullan syliin, pakoon ja kauemmaksi lähestyvästä hyppyristä. Puristan rystyset valkeina Ullan kiinteiden reisien muodostamia käsinojia, ja huudan:

"Mä en kestä tätä!!!"

Pehmeät jalkapohjat puristuvat yhä lujemmin penikseni ympärille, aloittaen vaativan edestakaisen liikkeen jolla ei ole aikomustakaan pysähtyä ennen kun kaikki olisi lopussa. Tunnen kuinka orgasmi lähtee kuin maanjäristys kaukaa varpaankynsistä ja päälaesta asti vyörymään kohti Ullan jalkojen välissä nytkivää mastoa. Se kerää mukaansa kaiken krapulaisen kuonan sisuksistani varastoiden sen hetkeksi kiveksiini, odottamaan lähtökäskyä, sylkäistäkseen sitten koko mönjän orgasmina pois.

"Multa tulee ihan just..!"

Tapahtumat tempaavat Ullankin mukaansa. Hänen hengityksensä kiihtyy, ja hän painaa leukansa tiukasti vasten olkapäätäni nähdäkseen mitä tuleman pitää. Katsomme haltioituneina kuinka kullini päästä alkaa juosta ja kuplia kirkasta, läpinäkyvää nestettä raivaten tietä jollekin isommalle, joka on kovaa vauhtia tulossa, ja jota Ullan jalat pumppaavat yhä ylös päin... Ihanat säkenöivät nytkähdykset alkavat heitellä minua, kasvoni nykivät, saan elohiiren silmääni, ja silmäni puristuvat kiinni, enkä näe mitä tapahtuu, mutta kuulen Ullan hihkaisevan äänellä jota ihmiset yleensä käyttävät ilotulitusta katsellessaan, kun ensimmäinen panos räjähtää taivasta kohti. Samppanjapullon korkki on laukaistu, ja juhlaväki voi rentoutua. Tunnen kuinka minusta lypsetään krapulaa paksuina lasteina ulos, ja saavutan syvän sisäisen rauhan. - Ainakin toistaiseksi.

Kun lopulta saan silmäni auki, ja alan tasainen idiootinhymy naamallani katsella ympärilleni, näen täydellisesti uuvahtaneen kyrpäni roikkumassa pää alaspäin reisieni välistä, ja edessäni lakanalla uskomattoman suuren ja liejuisen spermalammikon, jota Ulla lätsyttelee varpaillaan kuin pikkutyttö kuralätäkköä. Tuolta krapula siis näyttää.

"Nää lakanat tais mennä vaihtoon." Kuulen Ullan nauravan pääni vieressä.

En keksi mitään nerokasta vastausta. Enkä ole varma onko minulla enää koskaan Ullalle mitään sanottavaa, tai voinko koskaan edes katsoa häneen, mutta onneksi Ulla ei jätä tuleen makaamaan.

"Kuule, jos suinkin pystyt niin nouse, että mä voin vaihtaa nää sun lakanat."

"Joo... Kiitti... Mä voisin käydä vaikka suihkussa."

Vääntäydyn ylös ja kävelen polvet lonksuen suihkuun.

Suihkussa minulla on valitettavan paljon aikaa miettiä tapahtunutta. En tiedä mikä on nykyinen asemani Ullan silmissä. Oliko hän kuitenkin tehnyt vain vastenmielisen vastapalveluksen häntä auttaneelle serkulle, joka onkin yht'äkkiä paljastanut todellisen karvansa, ja jonka kanssa voi välit pikkuhiljaa panna poikki. Mietin pääni puhki mien saisin asiat selittetyä mahdollisimman ennalleen. Mutta se tuntuu mahdottomalta, ja krapulakin alkaa palata, tehden mietteeni vieläkin kurjemmiksi. Päätän yksinkertaisesti palata sänkyyni, ja jättää kaiken huomiseen.

Jään ovenpieleen odottamaan että Ulla saa vuoteeni sijattua. Kuten aiemmin mainitsin, hän on todella kaunis. Sillä viehättävän luonnollisella sekä mutkattomalla tavalla, jolla saa kaikki ihastumaan itseensä, niin miehet kuin naisetkin. Hänen olemuksensa ja vartalonsa on täydellistä "Girl Can't Help It"- mallia, joka mitenkään tyrkyttämättä ja tiedostamatta onnistuu aina näyttämään seksikkäältä, saaden väkisinkin päät kääntymään. Hänessä on Marilyniä, sekä jotakin melkeinpä sarjakuvamaista... ihan niin kuin se lentoemäntä... Natasa. Hänen asunsakin on yksinkertaisen pelkistetty, kuin sarjakuvasankarittarella. Tiukat kuluneet Levikset, sekä Marimekon mustavalkoraitainen paita, jonka kuviointi houkuttaa katseen kiinteisiin, pystyihin rintoihin. Ja koko tämä kurvikas pakkaus on leveällä vyöllä kurottu kiihottavaksi kahdeksikoksi, todelliseksi joka pojan onnennumeroksi. Joku kaverini sanoi Ullan rintojen olevan ns. "ketunkuonomallia". Se kuulosti silloin humalaiseen korvaani ällöttävältä ja niin epäkunnioittavalta että uhkasin ns. "leipoa lättyyn". Mutta täytyy myöntää että kaverin puheissa on perää. Katselen kuinka Ulla kurkottelee vuoteen yli pingottaakseen lakanan paikoilleen. Hän ojentelee pitkiä jalkojaan, ja tymäkät lihakset pohkeissa ja reisissä kiristyvät ja elävät tiukkojen farkkujen puristuksessa. Ihmettelen kapeita, paljaita nilkkoja, kuinka ne voivat kannatella noin paljon naisellisia muotoja päällään. Kai se johtuu oikeasta painonjakaumasta, jonka Ullalla täytyy olla ihanteellinen. Ja sitten on tietysti se yksi asia, jota ei voi sivuuttaa Ullasta puhuttaessa. Hänen pyllynsä. Pääsen varmasti vähemmällä myötäessäni, että se on upein mitä olen ikinä missään ja kellään nähnyt. Miksi mennä merta edemmäs kalaan, sillä serkullani Ullalla on maailman paras perse. Piste. Mikään inhimillinen vertailukohta on sille mahdoton. Käykää katsomassa Havis Amandaa!

Huomaan surukseni, että kaikki katuvat ajatukseni alkavat väistyä ja tyylipuhdas himo nousee jälleen taistelemaan krapulaa vastaan - ja niin nousee kyrpäkin. Onneksi Ulla on saanut vuoteeni valmiiksi, ja hyppään saman tien peiton alle piilotellen erektiotani, säästääkseni Ullaa näkemästä että hänen uhrautuva työnsä on ollut aivan turhaa. Kietoudun peittoon ja käännän Ullalle selkäni, ilmaisten haluni olla käsittämättä mitään vaikeaa asiaa juuri nyt. Tunnen kuitenkin hänen punnitsevan katseensa niskassani, ja kuulen äänen tunkeutuvan luolaani.

"Mä oon tässä vähän miettinyt..."

No, niin varmaan olet. - Ajattelen kääriytyen yhä tiukemmin peittoon.

"...Mulla olis sulle ehdotus..."

Että ei puhuta tästä enää koskaan. Sopii aivan varmasti.

"Mun seksielämä on nimittäin aivan nollassa. Ja mä pidän seksistä... tosi paljon... mutta mä en vaan osaa mennä ja iskeä miehiä, tai antaa niiden muka iskeä mua, ihan vaan sen takia. Ja musta on vaikeeta antaa vieraiden ihmisten, jotka ei mua kiinnosta, tai joista mä en muuten vaan välitä, olla niin lähellä. Enkä mä toisaalta halua alkaa seurustelemaankaan, se on vähän liian raskasta, ja mulla on muutakin tekemistä, enkä mä ihan pelkän seksinkään takia haluais ketään miestä roikottaa... Mutta sä. Siis mehän tullaan tosi hyvin juttuun, eikö? Mä tykkään susta tosi paljon, ja mä tiedän että sä tykkäät musta, vaikka yritätkin olla aina niin cool. Ja mun omatuntoa ei todellakaan haittais vaikka me oltais sillain... Mieluummin mä oon sun kanssa kun monen muun. Ja se vois olla tosi mahtavaa semmosen kanssa johon voi luottaa ja josta tykkää, mutta ei tarvii tiedätkö tehdä siitä sen vakavampaa. Mehän voidaan tehdä ihan mitä huvittaa. Siis kiinnostaisko sua semmonen... sanotaanko serkusten ystävyys - ja avunantosopimus, jossa sä voit aina soittaa mulle jos sun tekee mieli, ja mä sulle. Tietysti jos jompikumpi rupee vaikka seurustelemaan, niin sopimus raukeaa. Ja sit vielä... jos käy vieraissa, tai siis yhdenillanjutuissa, niin käytetään kumia.O.K? "

Tämä monologi mullistaa sekä maailmani että vartaloni, kääntäen minut ympäri tuijottamaan silmät suurina sen esittäjää, enkä huomaa edes aplodeerata. Ulla katsoo aivan rauhallisena ja mitenkään hämmentymättä takaisin. Hän on mielestään tehnyt aivan asiallisen ehdotuksen, ja odottaa vastausta. Serkusten YYA-sopimus! Meidän tosiaan täytyy olla sukua toisillemme. Tosin minä en olisi ikinä uskaltanut ehdottaa mitään tuollaista. En ainakaan selvin päin. Punnitsen ehdotusta. Siinä ei ole lainkaan huonoja puolia, ja hyvien miettimiseen kuluu liikaa aikaa.

"Ööö, milloinkahan tämä sopimus astuisi voimaan?"

"Vaikka heti. Mä käyn vaan ensin suihkussa."

Vaatteet alkavat lennellä lattialle, ja huoneessani on yht'äkkiä alaston nainen. Jumala on siis olemassa. Seuraan paljaiden rintojen ja pakaroiden kulkua kylpyhuoneeseen, ja ryhdyn saman tien ajattelemaan maailmanpolitiikan arkipäivää, koska en kuitenkaan osaa kuvitella mitä seuraavaksi tapahtuu.

Ulla palaa jälleen näkökenttääni. Hän kuivaa pikaisesti pyyhkeellä kultaisia kutrejaan sekä pörröttää vaaleaa venuskumpuaan. (Ullan kohdalla voi huoletta sanoa "Venus" - jos vain on nähnyt SEN maalauksen.) Hän tassuttelee luokseni, ja hyppää nelinkontin päälleni. Kosteat, hyväntuoksuiset hiukset läjähtävät kasvoilleni, ja saan tuttavallisen suudelman otsaani, sitten nenääni, ja lopuksi suulleni. Suudelma muuttuu nopeasti eroottiseksi, kieletemme osuessa toisiinsa. Se on kostea ja makea yhdistelmä naista ja irtokarkkeja. Suudelman kestolla on välitön vaikutus penikseeni, joka alkaa nälissään kurkotella kohti yläpuolellaan kiehnäävää pimppiä. Autan sitä nostamalla lantiotani, ja saan terskan hipaisemaan ihanasti kutittavia häpykarvoja, mutten valitettavasti sen pidemmälle. Ulla huomaa lähentelyni jalkovälissään, hän painaa hymyillen otsansa otsaani vasten, ja kurkottaa melkein jo tunnottoman kovan kullini käteensä. Hän kuiskaa vieraalla, halusta paksulla äänellä korvaani:

"Tää on taas aivan kivikova."

Ulla hieroo armottomassa tilassa olevaa elintäni vasten hunajaista pilluaan, ja tekee minusta selvää.

Jos minä olisin sarjakuvahahmo, sieraimistani puhkuisi savurenkaita, silmäni pyörisivät ympyrää, ja minulla olisi pelkkä pillun-logo ajatuskuplassani. Mutta voin vain tylsästi narskutella hampaitani ja rukoilla Ullaa päästämään minut sisäänsä.

Hän armahtaa minut - ja ilmeisesti myös itsensä. Hänen hengityksensä kiihtyy, ja tehostaen alkavaa toimitusta pienillä kiihottavilla vinkaisuilla, laskee hitaasti lanteitaan keinuttaen koko naisellisen painonsa vasten kyrpäni kärkeä. Jokin antaa periksi, ja terska muljahtaa sävähdyttävästi sisään liukkaaseen onkaloon, ja varren ympärille laskeutuu tiukka ja pehmeä puristus imaisten minut kaikennielevään syleilyyn. Lopulta penis välistämme on kadonnut, ja Ullan kultaiset häpykarvat sekoittuvat mustiin - omiini.

Tämän jälkeen kaikki sujuu kuin sanaton tango. Käteni vaeltelevat sileillä reisillä, pakaroilla, sekä sievällä pyöreällä vatsalla, tutustuen serkkutytön vartaloon aivan uudessa yhteydessä. Ulla pyörittää nautinnollisesti pyllyään, ottaen oman osansa hieromalla klitoristaan vatsanpohjaani, samalla antaen minulle kaiken minkä tarvitsen, nostelemalla itseään tasaisesti ylös ja alas, tarjoten penikselleni mitä parhainta pumppausta. Katselen komean kullini tyylikästä vilahtelua juuri maailman parhaaksi valitussa tussussa, ja kun se alkaa olla liikaa silmilleni, suljen ne, kuulostellen yliviritetyllä ruumiillani naimisen ääniä. - Ihanaa vähänkäytetyn pimpin tuoretta litinää. - Näin krapulaisesti sanottuna.

Ulla alkaa ratsastaa kiivaammin. Jos olisin korni, laittaisin tässä vaiheessa Wagneria soimaan. Hän viskelee haltioituneena päätään, pitkät, elovenaiset hiukset heiluvat puolelta toiselle, ja hänen tissinsä... ne eivät oikeastaan heilu, vaan pyörivät villisti ympäri. Pääni alkaa pyöriä niiden mukana, ja mahdan näyttää sekopäiseltä, koska Ulla ottaa käsistäni kiinni lyöden ne rinnoilleen. - Tee sinäkin jotakin! Ne ovat kuin tehdyt käsiini - totta kai olemmehan samaa sukua. Annan nännien kurkistella sormieni välistä puristaessani terhakkaat tissit kouriini. Ulla heittää päänsä taakse, päästäen pitkän hurmoituneen huokauksen. Otan törröttävät nipukat sormenpäitteni väliin, ohjastaen Ullan entistä rajumpaan laukkaan. Mutta lyhytaikainen illuusio, että minä olisin suitsissa, katoaa saman tien. Tisseistä kulkee virta käsivarsiani pitkin rauhasiini, käynnistäen orgasmin, joka ennakoi jotakin todella suurta olevan jälleen tulossa.Yritän sanoa asiasta jotakin, mutta Ulla painaa sormen huulilleni, ja nousee jalkojensa varaan kyykkyyn. Hän nojautuu eteen, painaa kämmenensä vasten rintaani, ja alkaa tositarkoituksella läiskiä peppuaan vasten nivusiani. Ilmeisesti minä saan sairaampana olla ottavana osapuolena näin sopimuksemme avajaispäivänä. Tunnen kuinka kaikki lähtee liikkeelle; loput krapulasta, hehtolitra siemennestettä, joitain sisäelimiä - toivottavasti ei tärkeitä... aivot... Ulla ei halua asettua niiden esteeksi. Päinvastoin. Hän puristaa polvensa yhteen, piukentaen jo ennestään moitteettoman piukan pillunsa semmoiseksi, ettei minulla ole muuta mahdollisuutta kuin laueta. Mutta yht'äkkiä Ullan vauhti pysähtyy. Missä lienee pysähdyksen syy?!

"Odota, mä sain idean! Pystytsä?"

"Mitä nyt taas?!"

"Jos mä käännyn ympäri, niin sä voit katsella mun peppua. Siitähän sä tykkäät?"

Mitä tuohonkin nyt sanoisi? Ja mistä Ulla sen tiesi? Joitakin asioita on yksinkertaisesti parempi olla liikaa penkomatta, ja onneksi vastausta ei odoteta. Sen sijaan saan aitiopaikalta seurata kuinka Ulla laskee jumalaisen pyllynsä syliini, ahmaisten kullini takaisin uumeniinsa kuin se ei olisi koskaan pois ollutkaan, ja aloittaa saman tien hyvin persekeskeisen brasilialaisvaikutteisen poljennon, jota on... ihan kiva katsella!

Tekemisen puutteessa mittailen sitä kämmenilläni. Upea, omenainen perse. Läpimitta arviolta n. 35-40cm, riippuen onko se ylhäällä, vai alhaalla pakarat levinneenä lantiotani vasten. Vyötärö kapea. Kaikki taideteoksen ainekset. Haluan tästä valokuvan lompakkooni. Yritän huomenna maalata sen. Ulkomuistista, tai miksi en pyytäisi Ullaa malliksi! Myymme sen Pariisissa.

Käsitän kristallinkirkaasti, että tämä on oleva koko elämäni huippuhetki. Se on melkein surullista, sillä mitään ei ole enää elämältä odotettavissa. Katselen silmiä räpäyttämättä, etten missaisi sekunnin murto-osaakaan, kuinka syvällä ylös alas hyppivien pyöreiden pakaroiden välissä kyttäävä pimppi leikkii kyrvälläni kuin kissa hiirellä, välillä pyydystäen sen sisäänsä ja laskien taas irti. Lopputulos on ainoastaan varma. - Hiirelle käy huonosti! Seuraan lumoutuneena luontoäidin tarjoamaa ikiaikaista näytelmää, takoen henkisesti sekä fyysisesti nyrkillä otsaani. - Voi miksi, miksi emme ole tehneet tätä sopimusta aikaisemmin! Niin paljon turhaa masturbointia , ja hämärää kännistä nussintaa. Ja vielä kumin kanssa! Ulla ilmeisesti lukee ajatukseni, ja selkäänsä notkistaen tarjoaa parasta kiihokettaan entistä auliimmin. Katso nyt. Tämä kaikki on oleva sinun! Hurmaavat pakarat aukeavat kuin Moulin Rougen esirippu, julkistaen viimeisenä vetonaulanaan uskomattoman kiihottavan pienen pyllyreiän. Kun tyttö on kauttaaltaan noin kaunis ja viehättävä, niin kuin Ulla, niin silloin on hän sitä persereikäänsä myöten. Sehän on loogista. Orgasmi muistuttaa pysyvänsä aikataulussa. Sekin on loogista. Yritän viivyttää sitä ajattelemalla hätäisesti hiihtoliittoa sekä pesäpalloskandaalia, mutta se on yhtä tyhjän kanssa, koska Ulla häiritsee. Silmissäni alkaa jälleen hämärtyä, pyllyn ääriviivat katoavat, ja erotan vain pomppivan valkean pallon jonka keskelle yritän tähdätä, sillä nyt sitä alkaa tulla. Uskomaton onnentunne valaisee kärsineet kasvoni, kun aallot lyövät lanteitteni läpi, ja saan huuhdella hyväntekijäni, ystävällisen pillun, paksulla elähdyttävällä spermalla uuteen uskoon, kuin raamatun pornoversion Johannes Kastaja. Ja hyvänä lisänä, mielihyväkeskustani nuijitaan tiedolla, että tyttö johon laukean, ei ole enempää eikä vähempää kuin rakas serkkuni Ulla.

Tuntiessaan minun tulevan, Ulla kumartuu kuin voitonhimoinen jockey tuulta vasten, kiihdyttäen kohti maalia, minun kirittäessäni parhaani mukaan ampumalla pitkiä piristysruiskeita hänen sisäänsä. En tiedä saako niin tehdä, mutta me voitimme! Ulla ei lopeta vaikka maali on jo aikaa sitten ylitetty, vaikka kuinka yritän karjua. Viimein hän pysähtyy, huohottaen ja hikisenä, katsellen ympärilleen että missä ollaan. Hän vilkaisee hymyillen olkansa yli kuinka minä pärjäilen. Hyvinhän minä. Kunhan taju palaisi. Ulla hyppää päältäni, ja naamaani sataa helliä suukkoja. Sitten hän kipitää levyhyllylleni valitsemaan musiikkia. Jotkut eivät vain väsy.

Kaiuttimista alkaa kuulua "What's new pussycat". Vitun Tom Jones! Onko minulla sellaistakin? Ulla keinuu tanssien luokseni, ojentaen kutsuvasti kätensä. Pitäisikö minunkin tanssia? En minä jaksa. Pörröinen pimppi heiluu kasvojeni edessä. Hunajanvaaleissa karvoissa on spermatippoja. Minun spermaani. Ajatuksen valtaamana nostan sormeni pystyyn, laulan mukana: "what's new pussycat..." ja upotan sen ylimärkään, suorastaan pursuavaan pilluun, jota Ulla iloisesti kihertäen työntää kättäni vasten, kasvoillaan himon, naurun ja tyytyväisyyden rietas sekamelska. Pyöritän sormeani vaivattomasti hänen sisällään, hämmentäen omaa lastiani. Siitä tulee hyvin pornografinen olo. Vaikka suurin osa krapulastani muhii tuon pullottavan suloisen pimpin sisällä, on siitä vielä jäljellä yksi neljännes. Ja se on se neljännes jossa parhaat ideat syntyvät. Niin kuin nyt tämäkin:

"Mitäs tykkäisit jos haettais pizzat, ja vuokrattaisiin muutama pornovideo?"

Hetken miettivä hiljaisuus. Sitten iloinen nauru.

"Sä sitten osaat puhua naisille! Mennään!"

*****

Palattuamme ahmimme pizzat vahvistukseksi, heitämme vaatteet nurkkaan, ja lyömme videot koneeseen. Alkaa estoton "seuraa johtajaa" - leikki, jossa minä esitän kaikki komeat miesroolit, Ullan pannessa parastaan vaateliaissa naisosissa. Teemme perässä kaikki mahdottomimmatkin suoritukset sekä asennot jotka rutinoituneet ammattinäyttelijät edeltä esittävät. Näyttelemme repliikitkin - ja se on melkein yhtä hauskaa kuin itse nussiminen. Saksaa, ranskaa, turkkia, jne. Ulla on todella lahjakas. Hän osaa voihkia amerikaksi balttilaisella korostuksella. Jossain vaiheessa elokuvan juoni vaatii anaaliseksiä, ja katson Ullaa kysyvästi. Hän hymyilee, mutta pyörittää päättäväisesti päätään. En moiti. Se ei ole asia johon hypätään suin päin, vaikka tämänkin tarinan kulku kuinka vaatisi. Elämä ei ole elokuvaa. Sen sijaan haluan osoittaa kiitollisuuteni, sekä sinetöidä oman osani sopimuksesta. Poikkean elokuvan "Anna Persettä, Tai Kuole!" käsikirjoituksesta, ja käännän Ullan hellästi selälleen. Työnnän kourani hänen pyörivän peppunsa alle, ja nuolen antaumuksella koko hunajaisen pillun läpikotaisin pikkuisesta klitoriksesta aina hemaisevalle pyllyreiälle asti, aiheuttaen tytölle kaksi kiemurtelevaa orgasmia, ennen kun hilaan itseni hänen päälleen, kutsuvasti levitettyjen reisien ja käsivarsien syleilyyn, suudellen matkalla vatsan ja rinnat, navan ja nännit, ja annan kyrpäni - ties monennenko kerran upota Ullan ainutlaatuiseen pilluun, joka tuntuu aina vain yhtä ihmeelliseltä. Siihen ei vain kyllästy. Teetän heti huomenna "Pillu on parasta huumetta" - T-paidan, ja lopetan juomisen!

Pitkä sunnuntaipäivä kääntyy iltaan. Sen hiljaisuuden rikkoo vain vaimea sänkyni natina, huokaukset ja henkäykset, keveät ja raskaat suudelmat, sekä toisiinsa osuvat hikiset vatsat, ja tietysti kullin ja pillun yhteistyö, joka tuottaa isännälleen ja emännälleen parasta nautintoa mitä maailma voi tarjota. Jossain ajetaan formulaa, soditaan ja muuta vastenmielistä, ja minä rakastelen Ullan kanssa. Maailma on ihmeellinen paikka.

Hermes