IRC-Galleria

Haluan, mutta en niinkään perillä siitä että mitä nyt tarkalleen. Vähän sitä sun tätä, millon mitäki. Ajatukset on jotenki niin sekasin, pää pyörällä. Tää koko kesä on menny sitä samaa miettiessä, mitä mä oikeesti haluun. Eipä sitä kai tarvii mitään varsinaisia päätöksiä tehdä, eihän kukaan multa sitä vaadi - paitsi mä itte korkeintaan. Oon kyllästyny tähän fiilikseen. Epävarmuuteen kaikesta mahollisesta.
Joskus tuntuu, että oon vaan jossain niin itteni ulkopuolella. Sillon on jopa sellanen olo, että ei oikeen edes tiedä, että kuka tää tyyppi nyt oikeesti on. Niin tuttu, silti jotenki jollaintavalla niin "tuntematon". Kaikki ne kysymykset mitä päässä nyt tällä hetkelläki pyörii, en saa mtn selvää mstn.

Mut kai mä oon vaan jotenki ollu aina vähän tällänen, ei tää mikään uus juttu oo ollenkaan. Oikeestaan monet asiat on paljon selvempiä ku mitä ne ennen tais olla, tää kesä on muuttanu mua aika paljon, ei ehkä niin paljon, että se näkyisi ulospäin - mutta jtn on ainaki täällä "pään sisällä" tapahtunu. ja noh ehkä hiukkasen itsevarmempi, jee.

kiva fiilis, oli kiva päivä. (:

ajatukset sekoilee, sori

On jtn sellasta mitä niin haluis, joitain mitä ei kai pitäis haluta. Huoh, tää tunne tekee mut hulluks.

Just tulin protun päätösjuhlasta. Vähän on haikee fiilis, ihanat muistot viikoajalta pyörii mielssä kokoajan.
Oli siis aivan mielettömän upee kokemus kaikin puolin. Voisin sitä hehkutella vaikkas kuinka.
Paljon käytiin hienoja keskusteluja, jotka opetti ymmärtämään uutta elämästä ja ittestä ,paljon sellasta mtä ei oikeestaan ollu ennen ihan tajunnukkaan. Kokemus kasvatti ihmisenä. Jotenki hassua mitä kaikkea se yks viikko voikaan saada aikaan itessä ja mitä kaikkea siinä ajassa ehtii tapahtua ympärillä. Oli paljon sellasia asioita, joista käsitys muuttu ihan totaalisesti, ennakkoluuloja sun muita. Opin hyväksymään monia sellaisia asioita, joista olin aiemmin ajatellut hieman epäluuloisesti.

Ihmisistä tuli tosi rakkaita.
Oli niin helppo olla, kukaan ei vaatinu mtn. Ei tarvinu yrittää olla mtn. Sai olla myös hiljanen ja epävarma, aina ei tarvinu olla äänessä ja höpöttää. Sai hassutella ja hölmöillä, heittää kaiken näkösiä ajatuksia ja mielipiteitä - (olla asioista erimieltäki), itkeä (ja nauraa).. Mitä vaan, jokanen arvosti toista just sellasena ku oli. Se oli ihanaa, ei se nimittäin mkn iha itsestäänselvyys oo.
Kaikesta pysty puhumaan avoimesti, ilman ,että tarvi mitään sen kummemmin miettiä tai "pelätä", että mitäköhän noi nyt ajattelee ja jotenki luulen että kaikilla muilla tais olla suurinpiirtein sama fiilis.
Ihania, fiksuja, hölmöjä, huumorintajuisia, avoimia ja elämän iloisia ihmisiä, joiden kanssa oli aivan mahtavaa.

Eilen kirjoiteltiin kaikille ihania juttuja, halittiin ja pillitettiin yli tunti putkeen koko sakki, sama juttu toissa päivänä. Se kertoo siitä miten kova kiintymys niihin almost kaikkiin ihmisiin ehti viikon aikana kiintyä, miten paljon sitä välittää.

Ja vaikka (ikäväkyl) suurinosa meistä asuu eripuolilla suomea, se ei tätä meidän välistä ystävyyttä mihinkään kaada. Kaikkia nähään tietysti miiteissä ja monia ihan muutenki. Ens kuussa Julialle koko sakki menossa ja ehkä myöhemmin Kallen möksälle porukalla. Eli varmasti nähään.

AWW, TÄRKEITÄ OLETTE!
HALIBALI. :)

ikävä jo nyt

Aina se sama pelko, johon juuttuu ihan totaalisesti.
Eka on se tunne et jee, pystyn mihin vaan. Se haluamisen "voima", niinku sanotaan.
Mut ei se riitä,
sen lisäks tarvittais rohkeutta.
Rohkeutta yrittää
rohkeutta ottaa riskejä,
rohkeutta vaikka epäonnistua joskus
sitä mulla ei taida olla.
En vaan kestä sitä ku asiat menee mönkään, oon nii kyllästyny siihen.
Ehkä just siks onkin se tunne usein et turha sitä on edes yrittää. Vaikka eihän se niin oo.
Pitäis uskoo parhaimpaan, mut varautua silti siihenki et asiat ei välttämättä mee ihan just niin ku ite haluis.
No joku päivä sitte.

Nomutjoo, ei tässä nyt mitään angstailua ruveta harrastelemaan, ei todellakaa,
kesäloma sentää.
Ah ihanaa, koko kesä edessä - täynnä kaikkea mukavaa. Jes. Eli oikeestaan, aika hyvä fiilis.
Eka viikko näin rennosti, löhöilyä ja kavereita, ens viikolla sitte protulle Vilman ja Sonzan kanssa, sieltä vähän matkailemaan, sen jälkeen ripari, mökkeilyä ja nii edelleen. :)

Hauskaa kesää kaikki (:

Mene kännykkäsi nimilistalle!

Nimi 2:
Onko hän hauska? - Vähän tota vaikee sanoo ku en niinkää tunne koko ihmistä. Ihmettelinki just et miks ihmeessä mulla ees sen numbero on.
Oletko halannut häntä? - en
Joku muisto hänestä? - Taisin pitää sitä joskus ala-asteella kaverin kaa tosi hyvän näkösenä.. :D

Nimi 5:
Missä tapasitte ensimmäisen kerran? - No tota sairaalassa tais olla ku menin sitä kattelee.
Onko hän sinulle tärkeä? - todella.
Hänen nimensä viimeinen kirjain? - i

Nimi 8:
Tyttö vai poika? - tyttö
Rakastatko häntä? - ystävänä ofcourse (:
Oletko puhunut hänen kanssaan puhelimessa? - jepajee

Nimi 10:
Kuinka kauan olette tunteneet? - aikasta monta vuotta, siitä asti ku se tohon naapuriin muutti. :)
Oletko ikinä suudellut häntä? - ehen
Oletko kertonut hänelle salaisuuksiasi? - oon varmaan jotain.

Nimi 16:
Onko hän kaunis/komee? - no kaipa se on.
Tunnetko hänet hyvin? - empä oikee, enää ainakaa.
Onko hän varattu? - en oo pitkiin aikoihin sen kaa jutellu, joten en tiiä.

Nimi 24:
Onko hän sukua sinulle? - ehei
Mikä on parasta hänessä? - ääh, vaikee, niin paljon niitä juttuja. Mut ehkä se on se avoimuus. :)
Tunnetko hänet hyvin? - todellaki.

Nimi 29:
Oletko lähettänyt hänelle tekstiviestejä? - empä muistaakseni.
Onko hän tyttö? - nee
Onko hän samassa koulussa kuin sinä? - jep, samaisella luokalla.

Nimi 34:
Minkä ikäinen hän on? - 14-15, en tiiä tarkalleen.
Asuuko hän samalla paikkakunnalla kuin sinä? - öö joo kai?
Vihaatko häntä? - no en oikeestaan.

Nimi 39:
Oletko käynyt hänen luonaan? - kyllä
Minkälainen hän on luonteeltaan? - sellanen ihana hömelö, hauska, puhelias ja positiivinen.
Onko hän tärkeä sinulle? - Onhan se. :)

Nimi 42:
Oletko halannut häntä? - tottakai
Oletko nähnyt hänet humalassa? - en kovin pahassa, mut pienessä hiprakassa nyt kuitenki.
Onko hän sinua vanhempi? Paljon? - hehhe, onhan se sellaset ainaki 30 vuotta vanhempi.

Nimi 44:
Onko hän kaunis? - on
Joku muisto hänestä? - Liikaa kaikkii ihania, no esim se ku oltiin niiden möksällä viime kesänä. Oli älyttömän kiva meno.
Onko sinulla hänen mese? - tietty

Nimi 46:
Onko hän läheinen sinulle? - No ei ehkä nii nykyään :/, ennen oltiin tosi hyviä kavereita.
Oletko koskaan halannut häntä? - olen
Oletko ollut ihastunut häneen? - joskus nelisen vuotta sitte vähän taisin olla. :D enää en vois kyl kuvitella ihastuvani, koska siitä on tullu jo niin tuttu, sellanen kaverilline.

Nimi 49:
Yksi sana, joka kuvaa hänen luonnettaan? - mm, vaikeeta sanoo ku en niinkää tunne (enää). Aika ystävälline ja "tunteellinen" taitaa olla.
Asuuko hän pääkaupunkiseudulla? - eipä taida
Oletko nähnyt hänestä unta? - tuskimpa

Nimi 54:
Kuinka vanha hän on? - 15 taitaa olla.
Vihaatko häntä? - een
Pidätkö hänestä? - no kaverina juu, vaikka eihän me kovin hyvi tunneta.

Nimi 58:
Oletteko olleet riidoissa? : Eipä olla.
Oletko ihastunut häneen? : Nee. Mut kiva on kyllä.
Oletteko puhuneet syvällisiä? : Kai me joskus jotain sellasta.

Nimi 60:
Kauan olette tunteneet? : No ei kyllä enää yhtää tunneta, joskus pari vuotta sitte joskus samoissa porukoissa hengattiin.
Miten tutustuitte? : Toisen kaverin kautta, joka me kumpiki tunnettiin.
Onko hän hauska? : Olihan se.

Joskus toivon et sä näkisit lävitseni,
lukisit sen mun kasvoilta,
huomaisit,
mut en sit kuitenkaan.
Mitä mä oikeesti haluun,
en tiiä sitä oikeen ittekkään, joten parempi kai olla haluamatta ollenkaan.

Niin paljon sitä aina haluaa,
mitään ei kuitenkaan yleensä saa.

Kliseisiä ja kulutettuja haaveita,
sanoja rakkaudesta.

Mutta ne toimii edelleen.

Rakkaus on haaveista kaunein,
silti se vaikein.

Äh.
Ei mitään järkee.
En saa ittestäni, ajatuksista mtn selvää.
blää