IRC-Galleria

Mä sanoin joskus: Pitää jaksaa, mut nyt ei jaksa
Yks elämä elettävänä ja seki on paska
Mä kerroin sairaast maailmasta, siin oli oikees
Pyytäny apuu taivaast ja ne vei rakkaan pois
En oo tyytyväinen elämään, kuka mua auttaa vois?
En oo kertonu kellekkää mut haluisin paikkaan toiseen
Mä palan halust unohtaa kaiken, alottaa alust
Ehkä alla palmun unohtas vaikeudet joita sattuu
Liian monesti meinannu raiteiltani suistaa
Vetäny bumii ainoastaa ku en haluu muistaa
Itseluottamus ja kusipäisyys tuonu mut tähän
Joskus rakastaa itseään liikaa, joskus liian vähän
En tee näit biisejä rahasta vaan päästäkseni pahasta
olosta joka lähtee pois mun jokaisesta sanasta
Jonka kirjotan enkä tiedä mikä mua ohjaa
Musa vie mua huipulle, elämä vetää pohjaa
Kait meen parempaa, itseeni katon peilistä
Ja meen oottaa huomista ja vihaa eilistä
Teinistä muuttunu, nyt on pakko yrittää
Mutsi käski antaa kaiken minne sitte pyrinkää
En oo tasapainonen, väliäkö sillä? En
Tipu nyrkillä, en kritiikillä, en välttämättä millään joten älä välitä
Oon vaa mies jolla ei oo mitää mitä hävitä

kertosäe:
Kyl mä täällä pärjään vielä
Paremmin sit ku nähdään siellä
Missä sielu lepää
Unesta josta ei enää herää
Kyl mä täällä pärjään vielä
Paremmin sit ku nähdään siellä
Missä sielu lepää
Unesta josta ei enää herää

Aika kuluu nopeet ja mun vierellä muuttuu monet
Suuttuu toiset jos en tehny sitä mitä sano opet
Mä pärjään mut sitä ei huomaa ne sokeet
Jotka saa kaiken heti ja saa kaiken nopeet
En oo valmis tekee mitä vaa, mut mä
Pärjään hyvin sit kun taas sut nään tääl
Aika on perseestä, ku pitäs tietää mitä tekee
Rahaa vois tulla yhtä paljon ku sitä menee
Mut aina fiilis et mä pärjään kaiken läpi
Sanoissa rakkaissa eilen taas sen näki
Miten ne saa sen äkkii pois sen vitun huolen
Kaikesta ja toivoo takas aamusta heti huomen
Oon tänää parempi ku koskaan hei
Mä pärjään paremmin ku voiskaan hei
Kuvitella tästä jäbäst joka aina
On köyhä ja joutuu joka kerta vaa lainaa

kertosäe

Joo mä myönnän, mä pelkään. Mä en oo vahva
Silmät kii nyt ku kelaan meit kahta
Tyttö tykkään sust paljon ehkä liikaa
Sä oot aivan ihana ja mä en haluu riitaa
Mut menetän sut niinku muut rakkaat
Joka aamu pelkään et laukkus pakkaat
Pahoillani kun en osaa enää luottaa
Mut liikaa iskui, haavoi se selkään tuottaa
Puukottaa, ja sit itken vaan verta
Mut miks vitus näin käy joka kerta?
Mut kyl mä pärjään, kyllä siihen tottuu
Tuntuu vaa et elän yksin elämäni loppuu

Elämässä ei mikään oo varmaa
Ja yön pimeydessä astuu voi harhaan
Helppo poluilta livetä kalliolt sileeltä
ja sit pimeäst on mahdotonta ylös taas kiivetä

Vaikka menis järki ja tunteet ei kohtaa
Sinne välil munki jalanjäljet johtaa
Askel itselääkityksel kohti tiedottomuutta
Mun maailmas on normaalii vieroksuu todellisuutta
Ja paeta päivänsäteit piiloon pahalt maailmalta
Ei auta jos on jalat maas, jos vedät maton alta
Jos haluut tappaa enkelin ni vedä siivet siltä
Mut sil on kiire sillä en haluu enää piileksii miltään

kertosäe

Vain muutamat tiesivät, mut tämän jälkeen kaikki
Mä oon niin huonona, monesti täysin poikki
Vedän verhot joka ikkunan eteen, pysyn sisällä
En kehtaa nähdä yhtään ihmistä. Oisko vaikutusta isällä
Tai siis sillä joka mut pentuna hylkäsi
Hyvästiksi ovensuussa naamalleni sylkäsi
Onneksi mul on rakas äiti sekä pari muuta
Janoan elämää niin paljo et se kuivaa suuta
Fanit tukevat ja toiset panevat maahan
Kiltti Herra Tohtori, eiksjoo että saahan
Tää epävarma ihmisen puolikas päivän namit
Mä kynäni otan käteen, vedän naamaan diapamit
Mutta äiti älä huoli, mä kyllä pärjään
Jos sulta jotain puuttuu, sen mä vaikka kerjään
Mul on olemassa tarpeeks monta syytä jotta selviin
Koska mä rakastan ja uskon mun unelmiin

Kyl mä täällä pärjään vielä
Kyl mä täällä pärjään vielä

Kyl mä täällä pärjään vielä
Paremmin sit ku nähdään siellä..
Unesta josta ei enää herää