IRC-Galleria

Haluat minut pois elämästäsi sä sanoit.
Minä tottelin, en olisi halunnut mutta minun oli pakko.
Pakko, koska rakastan sinua ja koska seurassani sinulla oli mitä ilmeisemmin paha olla.
Sen toisen seurassa sinulla on kuulemma kaikki paremmin, kaikki toisin.
Ilman minua pääsit elämään, minun kanssani et.
Olenko oikeasti niin hirveä?
Olenko oikeasti niin kamala, epäonnistunut ihmisenä?
Pilannut elämäsi niin totaalisesti että et voi minulle enää anteeksi antaa?
Miten se voi olla mahdollista, kerro kulta minulle!
Mielestäni annoin sinulle kaikkeni, sydämeni, sieluni!
Koko saatanan elämäni!
Mutta mitä sain sinulta, tämän kiitokseksi siitä että minä vain rakastin sinua!
Miksi teit tämän minulle?
Miksi halusin minulle maailman kauheimman mielipahan aiheuttaa ja surun tahallaan tuottaa.
Etkö oikeasti rakastanutkaan minua oikeasti
Etkö oikeasti välittänyt, voitko tosissani sanoa että en merkinnyt sinulle mitään?
Tähänkö tosiaan on tultu?
Paljon kauniita sanoja, vähän tekoja.
Et ilmeisesti tarkoittanut mitään mitä minulle sanoit.
Miksi muuten voisit tehdä minulle näin.
Vetää minut niin pohjalle kun ihmisen voi vain vetää.
Ja pidät minut siellä pohjalla, ihan tahallasi, tarkoituksella.
Miksi oikeasti kidutat minua näin?
Etkö tosiaan näe kuinka kärsin, kuinka suren, kadun ja itseäni soimaan!
Etkö voisi jo unohtaa menneet ja anteeksi edes antaa?
Muuta en kulta edes uskalla toivoa..
Vain sen, että joskus voisit antaa minulle anteeksi.
Muistaen, että minäkin olen paljon anteeksi antanut sinulle.