Sä kävelet käsikädessä mua vastaan,
juttelet kasvot sädehtien sen toisen mulkun kanssa,
sä huomaat mun katseen, annat pienen nyökkäyksen,
mä vastaan samaltavalla vaik oon ihan paskana.
Kun mä kosken sua, sä annat mulle virtaa,
mun sydän hakkaa mun verisuonten kanssa kilpaa.
Läppä on naivii, niinku elämä on laiffii.
Mut rakastuneet höpöttää kun ne ois syöny levyn xanorii