Hah, teenpä ensin pieniä päivitysksiä :D Eli työssäoppiminen loppukin minun osalta jo tuossa tiistain ku polvi meni sijoiltaa niin miulle määrättii kymmenen päivää saikkua!
Tyhmää vaa kökkii kotona ku ei kehtaa mennä ulos keppien kaa könyyn, ego ei vaan kestä!!
Kaveri tulikin torstain kylää ja meni tuonne puol neljään asti aamuyöhön kauhuleffojen ja GHni parissa XD Ja satuin löytämään yhden kirjoittamani runon sattumalt joka onki iha iki vanha, mutta omasta mielestäni ihan suhteellisen hyvä, tai ainakin ollu hyvin kuvaava silloin nakki ja muusi ennen peruna sotia :3
Muistatko vielä tytön joka tuli kotiin?
Et taida muistaa
Mutta muistat pienen tytön joka tuli yksin tyhjään kotiin.
Muistatko pienen tytön
Joka ei koskaan ollut hankala, vaan kiltti ja aina rakastava
...Kyllä...
Mutta tunnistitko tytön opettajan puheista?
Lapsen joka rikkoi ovet mennessään!
Tuo nuori tyttö kasvoi,
aikuistui,
Hänestä tuli nainen.
Äiti tuntee edelleen
iloisen, vauhdikkaan ja hurmaavan tyttärensä.
Tämä pieni lintu kokeileen siipiään.
Lähtien pois kotoota opiskelemaan.
Äiti tuntee edelleen
hymyilevän, kauniin lapsensa,
joka vilkuttaa tälle.
Kolea keskiviikko saapuu äidille,
Puhelin soi heleästi korvan juurella yö myöhään.
"...Haloo..?"
Tunnetko lyhyen viestin
"Anteeksi äiti, en jaksa enään hymyillä. Hyvästi.."
Kirjoittajan?
Äiti tiesi kirjoittajan
muttei
tuntenut