Rakastuneet ei nuku, ne ei malta,
pelko toisen menettämisestä tuntuu murskaavalta.
Ne juttelee ja rakastelee, imee voimaa toisistaan.
Sydän hakkaa niin, et sielu pelais sillä korista.
Veri alkaa kohista, kun uskallan kelaa sua.
Mä, joka ei uskonu ees osaavansa rakastua.
Miten tällästä voi tälle reppanalle tapahtua,
kuuntele maailma, nyt on pakko avautua.
Huutaa onnea, halata vastaan tulijoita,
panna vitun siirappiset rakkauslaulut soimaan.
Tanssii pari senttii maan pinnan yläpuolella,
ikävöidä kun näkee toisen vasta huomenna.
Se pieni kuolema kun oma sydän särkyy, se tunne millon sisuskalut ylösalas kääntyy,
kun sattuu näin paljon on pakko olla elossa, ei haluu olla elossa, erossa.