IRC-Galleria

Tarkastelin tänään tietokoneeni sisältöä, kävin läpi kansiot joihin en ole koskenut vuosikausiin ja löysin todella paljon muistoja henkilöistä, muistoja tapahtumista ja ennenkaikkea muistoja tunteista.

Hyvin hämmentävää lukea Messengerin logeja, joissa keskustelee tytön kanssa, jonka kanssa ei ole vielä alkanut seurustelemaan ja muistaa ne tunteet kun mietti silloin että tykkääköhän tuo minusta ja että en kai vain nyt tee itseäni naurunalaiseksi.. Ja sitten lukee vanhempia logeja, joiden luontihetkellä kaksi ihmistä on löytänyt toisensa ja muistaa... ... ei; tuntee sen äärettömän rakkauden ja välittämisen mitä tunsi toista kohtaan.. ja tajuaa, että oikeasti elämässä mikään tunne ei ole voimakkaampi kuin todellinen ensirakkaus.

Sitten jatkaa selaamista lähemmäs nykyisyyttä, ja löytää logit ajalta jolloin näiden kahden ihmisen tie oli jo erkaantunut, ja muistaa sen epätoivon, tuskan ja katkeruuden. Ja ymmärtää, että elämässä ei myöskään ole ensirakkautta voimakkaampaa tunnetta.... kuin ensirakkauden menettäminen.

Jotenkin alkaa sitten miettimään, että mitä olisi pitänyt tehdä toisin, mitä sanoja jättää sanomatta, mitä ajatuksia jättää ajattelematta. Mutta jossittelu on joka kerta niin helppoa.

Sitten löysin kymmeniä kuvia, kymmeniä toisia keskustelulogeja ihmisten kanssa, joita en enää nykyään edes tunne. Tulee myöskin jotenkin haikea olo: miksi on antanut ihmisten ja hyvien ystävien valua tavoittamattomuuteen.. Mitä näille kaikille ihmisille nykyään kuuluu?

Yksi kysyi joskus minulta Messengerissä vuosia, vuosia sitten, että olenko säästänyt lahjaksi saamani keraamisen Rottweilerin, kyllä se on vieläkin tallessa, tuossa vitriinissä muiden tärkeiden muistojen kanssa... Sillä on vieläkin se oranssi rusetti.

Onkohan se vanhuuden merkki, kun haluaa palata takaisin menneisyyteen ja tehdä asiat uudelleen, paremmin? Vai onkohan minun vain aika painaa deleteä ja astua pois menneisyydestä? Vai onko kaikki nämä hyvät ja huonot muistot säästämisen arvoisia?

Hitto tässähän tulee ihan tippa linssiin näistä kaikista muistoista ja tunteista....

Haluan pyytää anteeksi kaikilta, keiden tunteita olen loukannut, tai joiden tunteet olen jättänyt huomioimatta. Olen pahoillani.