Voi haistakaapa paska. Eilen tappelin jotain 2-3tuntia, että saisin netin toimimaan. Ja arvatkaapa mitä? Sehän ei alkanut toimimaan. Otin johtoja irti, laitoin johtoja takaisin kiinni, tein kymmenen miljoonaa vian määritystä ja vaikka mitä muuta, sammutin koneen kaksi kertaa ja sammutin nettiboksin useamman kerran.
Sitten. Avasin koneen päivällä. Arvatkaas mitä? Netti ei toiminut vieläkään. Taas tunti pari samaa rumpaa. Arvatkaas vielä kerran, mitäs sitten tapahtuikaan? Yllättääkö, että netti ei vieläkään toiminut. No, isä oli sitten kiva ja kävi kaksi kertaa puhelinyhtiöllä. Ekalla kerralla joku piuha vaihdettiin ja tokalla kerralla luvattiin tehdä joku virheilmoitus. Arvatkaas mitä? Netti ei vieläkään lähtenyt pelittämään.
No tulin illasta kahdeksan maissa vielä konetta ja nettiä katsomaan. Arvatkaas mitä? Se toimi! Ilman mitään kommervenkkejä.
Sitten vielä. Kirjoitin aivan törkeän pitkän blogiviestin (uhrasin varmaan tunnin siihen ja olen kirjoitellut sitä kohta viikon päivät). No, mitäs kävikään? Jotain tapahtui ja mitään uudesta ajan tuhlauksestani ei tallentunut ylös. Tein siis reilun tunnin turhaa.. Ah, rakastan tekniikkaa.
Ja maailmaa pitäisi vain yhä enemmän teknistää? Tekniikkaa kaikkialle, oppilaille tietokoneet. Mitäs sitten tapahtuu, kun tuleekin joku ongelma eteen? Kaikki nurin ja ei voi tehdä mitään.