jos olisit ruusu.
vaikka olisit kuinka kuihtunut tahansa
kuivattaisin sinut ja laittaisin seinälle
jotta joka ilta voisin katsella sinua
mutta koska olet juuri puhjennut kukkaan
ja lehtesi ovat vielä nuoruuden pehmoiset
veisin sinut pavekkeelle ulos aitio paikalle
jossa voisit säteillä maailmalle
jos olisit vene
vaikka olisit leväinen ja rikki
en heitäisi sinua pois
rakentaisin laudoistasi lintujen mökin
josta aina näkisin kuinka tuhannet linnut tulisivat luoksesi
koska olisit niin lämmin, ja valoisa
mutta koska olet kuin juuri veistetty vene
jonka jokainen osa loistaa auringossa kauneuttaan
voin tehdä vielä kanssasi monta unohtumatonta matkaa
ja näyttää ja kokea kanssasi maailmaa
sinä olet aina ollut kaunis
ja tulet aina olemaan
ja aina minä sinut muistan
en unohda milloinkaan
sinun laajakatseisuuttasi arvostan
lämmintä sydäntäsi rakastan
toivon että pian sinut nähdä taas saisin
jotta kertoa silmästä silmään saisin
kuinka mielesi niin herkkä avoin
sokaisee mut kaikin tavoin
Mitä kauemmas sinusta joudun
sitä heikommaksi käy sydämeni sulake
ajattelija runoili