IRC-Galleria

Nyt on niin hiljaista, ei edes kuiskaustakaan
Muistot kyyneliin hukkuu, unelmat multaan peittyy

Ne pienet hetket, onnen rippeet
Voi säilöä ja omistaa
ei ne voi niitä pois ottaa

Odotanko että elämä alkais
Vai että se loppuisi
Odotanko että tuska haihtuu
Odotanko turhaan
Odotanko että elämä alkais
Vai että se loppuisi
En toivo kuolemaa
Mut en tiedä miten elää

Vaikka kuinka huutaisin, on turha yrittää
Pimeyteen ne katoaa, mutta tuska jää

Kaikki muistot sun päästäs
Ne kaikki kyllä unohtuu
Kun se viimeinen portti avataan

Odotanko että elämä alkais
Vai että se loppuisi
Odotanko että tuska haihtuu
Odotanko turhaan
Odotanko että elämä alkais
Vai että se loppuisi
En toivo kuolemaa
Mutta mitä muutakaan?

Onko sulla siellä parempi olla?
Muistan sut niin elävänä ettet ikinä voi kuolla
Mä en koskaan unohda, en unohda sua
Onko sun nyt helpompi "elää"?
Elät nyt kun sua ei oo kahlittu enää
Olit jotain mitä ei voi korvata

Aina vain tuntuu et vaikeaa on
ei silmiään ummistaa ei nukahtaa
voi poika pohjoisen niin rautainen
kun luuli olleensa vain ykkönen
ei miltään tunnu ei huolia oo
mut kohdalleen kunnes osuu

On tilanne tukala niin mahdoton
ja viimeisen laulun hän miettinyt on
jos päivät ei kulu ja unta ei saa
hän kaikkensa jollekin voisi antaa
ja sydämensä sielunsa luovuttaa
jos syliin hän vois nukahtaa

Enää ei vaihtaa voi aikaa
eihän nyt voi käydä näin
saa hän viettää loput yönsä yksinään
Enää ei muuttaa voi aikaa
eihän nyt voi käydä näin
viimeisen laulun jättää hän yöpöydälleen

On muistoissa ajat vain sen kauneuden
ja kaiken sen muistaa niin kuin eilisen
jos parhaimmat päivät jo koettu on
kuka tietää kuka kertoo mitä edessä on
jos poika pohjoisen niin rauhaton
sinetöi sen kohtalon

Enää ei vaihtaa voi aikaa
eihän nyt voi käydä näin
saa hän viettää loput yönsä yksinään
Enää ei muuttaa voi aikaa
eihän nyt voi käydä näin
viimeisen laulun jättää hän yöpöydälleen

Ei tätä taida taas selvinpäinkään kestää...Kai sitä täytyy vielä tänään kauppaan suunnata.


...MITÄ SILLOIN SANOITKAAN, MITÄ LUPASIT
EI VALHEET KESTÄNEET
TUHANNET UNELMAT AINA SÄRJETÄÄN
YKSINÄISEN TÄHDEN VALO HIIPUU...

Sinusta taas unta mä näin,siinä sä rakastit mua.
Sä olin niin uskollinen, enkä mä pettänyt sua.
Itkenyt en ikävästäin pelkästä onnesta vain.
Sylissä yön omasi sun todella olla sain

Jos se voisi olla totta, eikä unta pettävää.
Aina aamu yksinäinen minut siitä herättää.
Jos se voisi olla totta, nyt mä kuolen ikävään.
Sua päivisin mä muistan ja siitä yöllä unta nään.

Pimeää on ympärilläin, voi kuinka kaipaan mä sua.
Miksi mä taas heräsin näin, juuri kun rakastit mua.
Tietäisit vain paljonko nyt merkitset sydämessäin
ja siitä mä taas nukkuessain ihanaa unta näin.

Huoh..Pitikin taas herätä tähän oloon :"(
Päivästä toiseen tätä samaa, hienoa...

Eilen oltiin narkkareita kuulemma :S Ihan ulkosen olemuksen perusteella..just..
Joku tuntematon vaan rupes sellasta selittään :S
Mitäköhän huomenna :D

Mitäköhän siitä taas seuraa.

Onpas vitusta tämä viikonloppu. Tylsää... Joku vois ryypätä mun kans edes..

.

Kuitenkaan kellekkään ei jää tästä koko elämästä mitään käteen..
Nyt sä oot hengissä, jossain vaiheessa et enää ole...
Onko siinä vaiheessa mitään väliä mitä oot elämässäs tehnyt?
Jos susta jää joku muisto, niin sekin kuitenkin unohtuu tai häviää ennemmin tai myöhemmin.
Eli... Millä oikeesti on loppuen lopuks mitään väliä??