IRC-Galleria

Viivoja:

- edistys kuopassa piristää...vielä kunnon rutistus ennen joulua niin hyvä tulee
- perjantain reissu Tampereelle oli onnistunut, mukavaa kächäilyä+ruma+taistelu tty:n tiloissa
- kaikennäköstä puuhastelua: säbää, sulkkista, keilalua, uimista...jumitus all gone
- olutkoulu viime viikolla kantoi hedelmää...kaiken oppimani lisäksi voitin arvonnasta Guinness-takin
- Kerho häviää oikein kunnolla, se on jopa jollain tavalla kaunista...eiköhän kohta palata taas päiväjärjestykseen

Eli mitäs tässä, ritariässä.

Täytyy jotain tehä kun ei pysty nukkuun.

Täytyy listata vuoden tähän mennessä vaikuttavimmat kappaleet. Hmmm...pohditaas. Törkeen vaikee tehtävä ja näähän vaihtuu aina riippuen mielentilasta jne. Enivei:

top-5

1. The Strokes - You Only Live Once
2. Albert Hammond jr. - 101
3. The Killers - Bling (Confessions of a King)
4. The Sounds - Tony the Beat
5. The Raconteurs - Call It a Day

Oho tulipa the-alkunen lista...Olkee ärsyttää.

Noniin jatketaan muilla kappaleilla, jotka on julkastu aiemmin, mutta löysin ne tänä vuonna:
Nää ei oo järkässä.

The Arcade Firen oikeestaan koko Funeral albumi, erityisesti naapurustokipaleet Laika ja Tunnels on loistavia sekä Haiti. In the Backseat saa lähes sekoamaan. Miten mä pystyin missaan tän kokonaan viime vuonna?

Interpolia oikeestaan dissailin jonnin verran vielä joku aika sitten, mutta nyt olen ymmärtänyt, että olin väärässä. Erityismaininnat kappaleille NYC ja Not Even Jail. Mahtavia.

The Jesus and Mary Chainia kuuntelin jo aiemminkin, mutta tänä vuonna selkeesti enemmän. Head On, Between Planets, Here Comes Alice, Drop ja Halfway to Crazy kaikki aivan timantteja. Täytyis vissiin hankkia muitakin levyjä näiltä kun Automatic.

Kings of Leonin levyn ostin, mutta jouduin vähän pettymään. Joe`s Head soi kyllä todella todella tiuhaan ja Mollys Chambers myös.

Lemonatorin levyä en ostanut, mutta Will I Ever Find Out on komea sävellys varsinkin ne viulut vai mitä ne on siinä alussa.

Metricin Monster Hospitalista tulee mieleen viime kevättalvi, jolloin Tuukkakin kävi vielä koulussa, tosin vain kuunnelakseen tätä ja QOTSA:n Burn the Witchiä...molemmat jäätäviä. Maininta Metrcin seuraaville kappaleille: Too Little Too Late, Dead Disco, Live It Out ja Combat Baby.

Noniin Morrissey, päästiin asiaan. Ruisrockissa tuli nähtyä. Kun Panic kajahti ensimmäisenä kappaleena ilmoille olin aikas innoissani. Mut sehän on siis virallisesti The Smithsien piisi. You Have Killed Me, The Youngest Was the Most Loved, Suedehead ja Everyday Is Like Sunday. Noi ny ainakin ja monta muuta. Sitten vielä ne taideteokset, joiden sanotukset on vähintäänkin erikoisia kuten vaikkapa Dear God, Please Help Me:ssä tai I Have Forgiven Jesus:ksessa <--meniköhän toi oikein. Ei. Joka tapauksessa aina ei oikein tiedä missä asennossa Mozzeria voi kuunnella välillä kokee myötähäpeää, välillä on ihan myyty.

Eteenpäin, sano. Pulp, tuo hieno orkesteri muinaiselta ysäriluvulta heräsi uudestaan minulle Youtuben ansiosta. Jarvis Cocker on kyllä hieno äijä, parhaimmat muuvit ja ilmeet. Help the Aged, Common People, Born to Cry ja Disco 2000.

Radioheadia yritin kuunnella. Vielä en seonnu, mutta sekin aika tulee vielä. Street Spirit (Fade Out) aika hiiieno.

Välikommenttina: tää on rankkaa hommaa tällanen kirjottelu. Joutuu jättään hyviä ulkopuolelle.

Stereophonicsin Dakota ja Maybe Tomorrow. Nää alkaa lyheneen.

Hei ny tulee ihan asiaakin. The Clashin löysin nimenomaan tänä vuonna, en ollu kuunnellu ollenkaan aiemmin. Hieno löytö London Calling oli näet ainoo piisi jonka tiesin ja siitä en erityisemmin tykkää, mutta sieltähän löyty tukku muita parempia. Rock the Casbah (en tienny et se oli näitten), Jimmy Jazz, The Guns of Brixton ja I Faught the Law.

The Cramps ja The Way I Walk sopivan sekopäistä...Raveonettesin esikuvia muuten.

Niiiiiiiiiiiiiiin The Raveonettes. Tää on ollu ehkä tän vuoden isoin juttu. Tyyliä, asennetta, omaperäisyyttä, matkimista, helppoutta, vaikeutta. Aivan järjettömän hyvä bändi. Vaikeeta nimetä ees mitään yksittäisiä kappaleita, koska ne on kaikki niin hienoja. The Chain Gang of Love-levyä ehkä eniten, mutta kyllä paljon myös muita. Joulukin on ovella niin mainitaan The Christmas Song. Ja vielä Let`s Rave On...eiku kaikki. OLEN MYYTY!

Noihin tanskalaisiin on hyvä lopettaa. Paaaaaaaljon jäi mainitsematta. Ikisuosikit kuten esim. The Hives, Weezer, The White Stripes jäivät ilman mainitoja. No ensi kerralla sitte. The Pipettes oli kesän ja syksyn piristys...School Uniform. Niin ja suomalaiset tais jäädä kaikki mainitematta paitsi Lemot. Niin sitte myös kunnon indievääntäjät Wolf Parade ja...noniin.

Hienosti menee yö kun ei nuku...vois lopettaa kokonaan nukkumisen. Näin.

Vähän väsynyt olo on. Johtunee eilisestä seikkailusta ydin-Riksussa. Tämmöset hassuttelut vois kyllä laittaa jäihin hetkeks. Hassua oli ei siinä mtn.

Torstai, marraskuu, Peltosaari...jäätävää. Mä en ala. Vaihetaan jakoja.

Maanantai-ilta ja The Pipettes. Täysi Tavastia oli fiiliksissä!

Pull shapes!

Syysloma ottaa omansa.

Noi tualla jauhaa vieläkin holdemia. Koko päivä jauhettu. Lexa herätti koputtamalla ikkunaan kello 13 ja nää on vieläkin meillä. EIKÄ YHTÄ AINOATA VOITTOA! Barcakin hävis. Rahaa on menny. Pizzat on syöty, juomat juotu. Väsyttää.

Nää päivät pitäis oikeesti vaan nukkua.

Nooh, ei se mitään. Yhteisöllisyys-keskiviikko menetettiin lasangen myötä, mutten ole katkera. Hyvin oli porukka mukana, kiitos teille taas. Miettikää näitä keskiviikkoja ilman tällasta. Miettikää. Mitä sitä ihminen muuten keskiviikkona tekis? Miten kiivikakku muuten kirjotetaan, onkse kiwikakku vai mikä? Syviä ajatuksia sinkoaa tähän aikaan. The Killers soi, oon fiiliksissä!

Perjantaina Martti Servon keikka Riihimäellä Linneassa, hieman erikoinen tunnelma johtuen porukan ikäjakaumasta, mutta muuta tuskin voi odottaakkaan. Soittivat "Marttyyrin Aika"-nimisen kappaleen, kun toivoin sitä. Heh heh.

Lauantaina AGK:n päättäjäiset. Perinteinen meno, henkilökunnalla varsinkin. Ja kyllä, loppuillasta kuulimme performanssi-esityksen Nalle Luppakorva/Pikkukakkosen posti. Kyseisen esittäjän kanssa myös selostimme esikuviemme mukaisesti kauden "parhaat palat".

Piiitkästä aikaa sellanen päivä ettei oo mitään, ei siis mitään, ohjelmoitua tekemistä. Enkä aio tehdä mitään. Tai no jotain tietenkin.

Eilen oli aika ratkiriemukkaat jamit kuopassa. Koko porukka kasassa, Tuukalla uus kitara ja paikka muutenkin kunnossa. Viilon verbaaliset sutkautukset lopussa oli klassikkokamaa! Jeah!

Kylläpä pitää kiirettä. Ylex-risteilyä, töitä, koulua. Kaikennäköstä. Kuopan jamit FI:n porukalla piristää. Viikonlopputyöt ei. Kohta alkaa hommia kasaantuun jos ei helpota. Näin.