IRC-Galleria

Joskos joku voisi hetken hellästi hieroa...sormilla sivellä.. päästäisi minut tuskasta, alkavasta päänsärystä...olisin ikionnellinen...Auttaa voisi minun oma, muru pieni...mutta taitaa olla mulla apuna vaan, kuumasuihku, burana ja pesusieni...

Jos osaisin kaikein sanoiksi pukea, jos osaisin elämääni oikein elää.
En ehkä satuttaisi itseäni, en muita. En pyörisi tietämättömänä ympyrää,
etsien ulospääsyä kaikesta siitä...mikä on mennyttä... haluaisin irti kaikista niistä teoista, sanoista joilla olen toista satuttunut, ja toivon joskos nyt kerrankin osaisin olla oma itseni, luottaa toiseen ihmiseen, rakastaa ja antaa toiselle palan sisintäni...etten vanhan kaavan mukaan rakenna muuria ympärilleni ja juokse....päivä kerrallaan, toivoen..vain aika sen voi näyttää....

Toivoisin sinun olevan rakkaani,voisimme yhdessä kulkea elämän kuoppaista tietä rinta rinnan. Käsikädessä aina välillä ujosti toisiamme vilkuillen,hellästi hymyillen ja parempaan tulevaisuuteen luottaen. Meidät on luotu toisillemme, tähtiin on kirjoitettu, että yhteinen taipaleeme ei ole mutkaton ,mutta yhdessä, sinä ja minä tasoitamme toistemme tietä jotta voimme kasvaa ja oppia uusia asioita yhdessä, omana itsenämme.Luotten, toivoen ja rakastaen.