IRC-Galleria

Sano sanomisesi,
Lyö lyömisesi,
Hakkaa hakkaamisesi,
Minä en päästä irti minuudestani,
Kun synnyin alastomana,
Pian jo raadeltuna lattialla,
Maaten, vuotaen,
Itkien, kiljuen,
Yksin raivoten,
Ota ase,
Ja ammu minut,
Koska minulla ei ole mitään arvoa,
Koska minulla ei ole ketään kelle kertoa.

Huuda minulle,
Minä lyön sinua,
Sinä revit minua hiuksista,
Minä potkin sinut ulos tästä huushollista,
Kun syytät minua juoppoudesta,
Kun syytät minua ahdistuksesta,
Josta kärsin joka päivä,
Jonka kanssa elän kunnes tulee se onnenpäivä,
Että kuolema korjaa satonsa,
Kuolema polttaa jo hauraan latonsa,
Ja polttaa minut sen mukana,
Hautaa minut tuhkana.

Aika ankea sävelmä,
Korvissani,
Tinnitystä,
Melua,
Mäkätystä,
Huutoa,
Itkua,
Rumia sanoja,
Masentavia lauseita,
Lisää itkua,
Hakattuja vaimoja,
Itsemurhaa hautovia miehiä,
Masentuneita,
Itseensä tyytymättömiä nuoria.

Hekin ovat vasta lapsia,
Kehdosta putosivat,
Rattaista alas rysähtivät,
Kylmään asfalttiin,
Totuuteen hukutettiin,
Ole kaunis,
Et ole lapsi,
Sinun pitää olla olevinasi,
Aikuinen nainen,
Aloita siis seurusteleminen,
Aloita kiellettyjen asioiden kokeileminen,
Silloin olet onnellinen,
Kun menetät lapsuuden.

Kadut vielä.
Itket kadulla.
Keskellä yötä.
Käytät huumeita.
Sinut yritetään raiskata.
Sinä olet masentumassa viimeistä kertaa.
Et näe toivoa.
Et piirun vertaa.
Olet kuolemassa omaan,
Ennenaikaiseen aikuistumisen tuskaan,
Ja näin se totuus kävelee vastaan,
Näin se lyö lasta turpaan.

Makaa siinä,
Hiljaa,
Kuolleena,
Minä en soita ambulanssia,
Minä etsin tupakka-askia,
Viimeistä tupakkaa,
Ja katson kuinka maassa makaat,
Itkisin jos jaksaisin,
Korkkaan pullon,
Tarjoan vielä sinullekin,
Muttet jaksa enää,
Sinä kuolet,
Minä jään.

Tanja Rasmussen