Tänään käytiin tulevan isin kanssa rakenneultrassa KYSissä. Kaikki oli niinkuin pitääkin, onneksi. :) Painoarvio 310g. Mahdottaman pieni on toinen vielä.. Haarovälinsäkin suostui pikkuinen paljastamaan. ;) Ultratäti oli mahdottoman mukava ja ultra oli sitäkin myöten mahtava kokemus! Niin hän vain alkaa muistuttamaan pientä ihmisvauvaa päivä päivältä enemmän. Ja olen jo nyt korviani myöten rakastanut tähän tulevaan pikkuiseen ♥
Ja tässä kävi niinkuin arvasinkin, huomaan olevani jo puolessa välissä. Pikkuinen potkii jo päivittäin ja juuri silloinkun äiti tahtoisi nukkua tai levätä. On tämä raskaus vain upeaa aikaa! Jos vain raskausarvet ja alkuraskauden pahoinvointi jätetään pois. Nyt alan jo mahaani kolhimaan joka paikkaan, en vain tahdo muistaa sen olevan aina vain isompi ja isompi.
Onneksi vierelläni kulkee maailman paras tuleva isi! ♥ Ilman Jannea, olisin pulassa.