Maanantai meni, ilman suurempaa vitutusta.
Oli aivan sikahyvät jalkatreenit iltapäivällä, olin ihan hurmoksessa sen jälkeen. Hiki lensi ja jakso tehdä ihan hulluna. Ajattelin etten paljon kävele taas muutamaan päivään, kun tein kuitenkin pohkeet melkeen samoilla painoilla kun prässin. (taisiis prässillä vimppa sarja vähän isommilla).
Mutta eipä tässä ainakaan vielä ole minkäänlaista kipuilua ilmaantunut. Venyttelin kuitenkin ihan kiitettävästi.
Tänään olinkin jo sitten 7 aikaan töissä. Pitää koittaa tehdä vähän edes tunteja kiinni, kun aikalailla miinuksella mennään noiden aamutreenien takia. Ja kaikenlisäksi meinasin perjantainakin karata jo 2:n pintaan jotta ehdin junalle... kova kiire on nysväämään mussun kainaloon. (tai no, varmaan tutustumaan helsingin kuntosalitarjontaan tai jotain... johonki äijä salille nolaamaan ihteensä)
Mutta mutta. Aurinko paistaa kauniisti ja elämä hymyilee. Ainakin tässä ja nyt. Tiedän lisäksi että muutama tunti eteenpäin saan nähdä yhden pienen tytön maailman onnellisimpana. Kun yllätyksekseen näkee isäänsä ekaa kertaa melkeen 3 kuukauteen. Voipi tulla itku silmään äipällekkin siinä.
Kuinka paljon se isäänsä rakastaa ja ikävöi, se on ihan käsittämätöntä!
Pääasia kuitenkin on, että me kaikki saadaan olla onnellisia, kukin omalla tahollamme. Elämä on ihanaa. Menenpä halaamaan puita.
Uusimmat blogimerkinnät
- Rakas joulupukki 03.12.
- Pääseekö katkeruudesta eroon? 14.02.
- pöllin repsukalta 09.01.
- [Ei aihetta] 25.12.
- Jaahas suunta kohti myrskyn silmää 27.10.
- No perketti sentään. 25.10.
- [Ei aihetta] 10.10.
- Ja se poika... 10.10.
- Voi <3 05.10.
- Elämä jatkuu 03.08.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2007 (5)
-
▼
2006 (24)
- ▶ joulukuu 2006 (3)
- ▶ marraskuu 2006 (1)
- ▶ lokakuu 2006 (5)
- ▶ elokuu 2006 (1)
- ▶ heinäkuu 2006 (1)
- ▶ huhtikuu 2006 (1)
- ▶ maaliskuu 2006 (3)
- ▶ helmikuu 2006 (9)
- ▶ 2005 (15)