IRC-Galleria

On ollu kyllä nyt hyvin mielenkiintosia arkiöitä mulla ja Koskisella. Menneellä viikolla pelattiin Halo 3 ja Halo ODST läpi. Viime yönä taasen hakattiin Gears of War 2:sta ja ihan sinne loppuun asti kauniisti.

Gugu gaga. Ei mul muuta.

Melkein pistää oikeesti vituttamaan tämmönen asia.

Me oltiin eilen kavereiden kanssa Amarillossa (Hyvinkää) ja muuten oli ihan mukava iltakin, mutta sit tapahtu jotain mikä pilas koko fiiliksen.

Oltiin siis Eliaksen kanssa tupakalla, tupakan jälkeen matkalla sisään. Sit siinä oli jonoa, joka me oltais saatu ohittaa ni sanoin Eliakselle: "Mees nyt vittu jo" tms. Sit siinä vieressä seiso semmonen jätkä, joka sit kolautti mua olkapäälle tai jotain ja kysy: "Onks sul joku ongelma vai?" Mä vaan tokasin siihen, ettei mitään ongelmaa ole ja jatkoin sisälle, sen ihmeempiä ajattelematta.

Istuin sit sinne meiän pöytään, mutta vaihoin jossain vaiheessa toiseen tuoliin, kun huomasin istuvani yksin siinä. No siinä oli sit mun pari kaveria ja kaikkee. Hetken siinä sain rauhassa istua kun se jätkä alaovelta tuli siihen viereen ja nappas mua kurkusta kiinni. Se hoki siinä jotain, et "Anna olla viimenen kerta kun haukut mua tai puhut musta paskaa!"

Mietin vaan, että en ollu missään vaiheessa sitä jätkää maininnu missään, en nyt enkä menneisyydessä. Tiedän henkilön kyllä, mutta se ei oo koskaan herättäny mussa mitään mielipiteitä.

Siinä se tosiaan roikku mun kurkussa ja hoki vaan, että mä oisin "länkyttäny" siitä paskaa. Sit yks pöydässä istunu, tän kurkussa roikkuneen ihmisen kaveri, koputti sitä olalle tai jotain ja tää jätkä oli hyökkäämässä jo sen kimppuun.

No mä lähin siitä sit vähin äänin ku se jätkä rauhottu siinä ja vaihto vissiin mestaa. Mä lähin alakertaan takasin tupakalle ja olin sitä mieltä, et lähen menee koko mestasta. No tulin sitte toisiin ajatuksiin ja odotin siinä pihalla, että se jätkä tulee sinne alas, että voin kysyä, että mitä mä nyt oikeesti oon tehny.

No se tuli sieltä jonkun ajan kuluttua ja mä menin sen luokse. Tää jätkä ei halunnu jutella siinä vaan olis halunnu lähtee kulman taakse. Kerkesin sille kumminkin pari lausetta sanomaan, kun portsari siinä mun selän takana tokas vaan: "Painu sinä helvettiin siitä kun asia ei sulle millään tavalla kuulu. Sitäpaitsi asia on jo loppuunkäsitelty."

Tuli vaan mieleen pari kysymystä: Jos mun kaulaan käydään niin kovaa kiinni, että mulla on vieläkin kaulassa jälki sen peukalosta, niin miksi asia ei kuulu mulle? Ja jos mun mielipidettä asiasta ei oo kuunneltu, niin miten asia vois olla loppuunkäsitelty?

Nyt mulla on pieni ahdistus päällä turhautumisesta. Mua ei kuunneltu, vaikka olin uhrina siinä. Mulla ois kaulassa näyttöä sen verran, että voisin vääntää siitä rikosilmotuksen. Ja ylimielisestä, puolueellisesta portsarista voisin tehdä helposti ilmotuksen johonkin.. Mutta ei.

Kaikki jotka tilanteen näki, ei suostu kertomaan mitään. Ja kaikki joille portsarin toiminnasta oon kertonu, ei usko mua, vaan hokee, että "se tekee vaan työtään". Tekee työtään joo, mutta tommonen puolueellinen paska ei oikein hirveesti innosta mua.

Tämähän on nyt siis se oikea versio illan kulusta, mutta eihän tätä kukaan usko. Ei vaikka laittaisin kuvan kaulastani, jossa sen jätkän sormesta on vielä punanen jälki ja kipu.

Vituttaa, turhauttaa ja ahistaa.

Sattupas tässä hauska tapaus. Kuuntelin tässä koneella, että keittiöstä kuuluu kummallista kolinaa. Kävin kattomassa ja en nähny mitään, tulin takasin tietokoneelle. Sit se kolina kuulu uudestaan ja menin taas keittiöön, huomasin et yks liukulaatikko oli auki. Niitä on siis 5 ja toisiks ylin oli hieman auki.

Yritin painaa sen kiinni, mutta se palautu kummallisesti kokoajan takasin. Sit mä ihmettelin, että mitähän helvettiä täällä tapahtuu. No, mä avasin siitä yhen alemman laatikon ja huomasin, että Sara oli siellä. Otin sen tietenkin pois sieltä ja laitoin sen laatikon kiinni. No, se laatikko ei jostain kumman syystä suostunu enää menemään kiinni, ni ajattelin avata sit sitä alemman laatikon ja kattoa, että mitä sieltä löytyy.

Avasin seuraavan laatikon siis ja huomaan, että siellä on vaaleeta karvaa ja totesin vaan, että Masahan se siellä.

Nyt mua vaan kiinnostais, että miten ne oli päässyt niihin laatikoihin kun ne ei aikasemmin ollu ollenkaan auki? Ja kun ne on päässy niihin laatikoihin, ni miten helvetissä ne on saanu ne vielä kiinni?

Vai onko täällä mun kämpässä joku, joka laittaa kissoja laatikoihin?

KYLLÄHÄ NAURATTI! :D

Mene siinä nyt sitten aamulla suihkuun, perkele.

Eli tosiaan kun mulla on tapana lämmittää se suihku aina ensin, eli pidän sitä yksinään kuumimmalla parin minuutin ajan ja sit pistän vähän viileemmälle (ja tässä vaiheessa siellä rupee muodostumaan hienosti höyryjä) ja pomppaan itse mukaan.

No nyt se ei menny ihan niinku sen ois pitänyt. Pääsin mä suihkuun siis, ja tälleen, mutta sit aloin kuuntelee kun tää uus tulokas haluaa tulla mun kanssa sinne suihkuhuoneeseen. No mä avasin tietenkin oven ja se sit siinä aikansa juoksenteli vettä karkuun. Minä pienessä koomassa siinä suihkun alla ja sit vissiin alko nousta höyryt palovarotinta kohti..

Siitä pienestä koomasta sitten hätkähdin kun palovarotin rupes huutaa ihan jumalattomasti. En oikein tienny mitä pitää tehä. Sit ku tajusin mitä tapahtuu ni hain vaan jakkaran ja nousun palovarottimen luokse.. Enhän mä oo koskaan palovarottimilla leikkiny, ni en tienny mitä pitää tehä, joten repäsin vaan kannen auki ja patteri helvettiin.

Sen jälkeen oonkin nuuskinu täällä joka nurkan, että jos jossain sattuis olemaan tultakin, mutta mitään vielä löytämättä. Tosin, mulla on nenä tukossa, ni en ehkä tietäskään vaikka täällä jokin pienesti palaisi.

K: Jeee mun oma pikku veskumasa ♥
V: Isomaha Vesku. Sul on nyt joku pielessä. :D
K: Ei mul on joku pienessä ;D
V: Jätkä on sienessä!
K: Ja paha mielessä!
V: Ja LSD kielessä.
K: Ja horatsu vieressä♥
V: ja pahin on viel eessä! :D
K: entä jos pysyn kirkkaassa vedessä?
V: Sit mä istun amarillossa tuoppi naaman edessä.
K: Sitte sulla saattaa olla poski kohta veressä!
V: Ehkä mä sit istun koko loppu illan mesessä. :DD
K: ja mä seikkailen habbo hotellin telessä! x)

K = Kossu (soldieroflife)
V = Vesku (minä)

Tää biisi on aika jännä. En ees tiiä miks kuuntelen? Biisi ei oo kovin hyväkään, eikä artistissakaan hirveesti kehumista.

Tässä ei oo mitään hyvää, kaiketi, mut silti sitä pitää kuunnella. Creepy.

Ajattelin taas kertoa kuulumisiani, vaikka tuskin ne ketään kiinnostaa. En koskaan saa mielenkiintoisia kommentteja, niisk. Olisiko nyt sen aika? Eikö tehdä niin, että kaikki jotka tämän pätkän lukee, niin kirjottaa mulle jotain ihanaa ja syvällistä?

Kellohan on tällä hetkellä joitakin minuutteja vailla kuusi. Ja olen ollut jo yli tunnin hereillä, koska tuli taas kummallisesti herättyä kesken yöunien. Se on muuten jännä, miten ensimmäinen päähän pälkähtänyt ajatus saa ihmisen valvomaan. Heräsin ja mietin samantien, että pitäiskö polttaa yksi tupakki.. Päätin, että en polta, mutta asia jäi vaivaamaan mua, enkä saanut enään unta. Pah.

Niin.. Tähän merkintään en jaksa alkaa avautumaan mun raha-asioista, koska peruna. Joten joudun hetken miettimään, että mistä mä teille sitten valittaisin.

Ainakin mielenkiintoinen teksti tulee kun teen tommosia typeriä "Teen tätä, teen tota"-juttuja. Enempi sisältöä tähän tarinaan, aight? Tarinaan, heh.

Nää mun blogimerkinnäthän on aikamoista tarinankerrontaa, että ei siinä mitään. Mutta tosiaan, ei tästä sitten tän pidempi tainnu tullakkaan, koska en tosiaan jaksa keksiä aihetta, mistä teille avautuisin. Tyytykää tähän ja kirjottakaa mulle mielinmäärin kommentteja. Kiitos.

Mikä identiteettiongelma Suomen nuorisolla oikein on? Kokoajan näkee nimimerkkejä tyyliin Jokupoika ja nimimerkin kantaja on sukupuoleltaan jotain ihan muuta kuin poika - hmm, kaiketi tyttö.

Mä en oikeesti tajua tätä meininkiä. Olenko siis liian vanha? Mutta jos totta puhutaan, niin näitä nykyajan nimimerkkejä ei vaan aina voi tajuta. JokuOnParas, IhanaJoku, MoiOonJoku.. Mitä helvettiä? Se, että se olis yhellä just näin, mutta kun puolet Gallerian ihmisistä käyttää tyyliltään samanlaisia nimimerkkejä.

Missä on omaperäisyys ja luovuus? Ei mene näin, ei.

Kyllä mä tiesin että asia oli näin miten se nyt oli, mutta enpähän halunnu sitä itse edes uskoa. Mutta kyllähän se sit on pakko uskoa kun näkee asian oikean laidan. Onpahan sitten tääkin nyt sit koettu jo kahteen kertaan, ja usko moisiin otuksiin senkun horjuu entisestään.

Älkää kysykö, en kerro.

Kukahan haluis opettaa mut elämään kuin normaalit ihmiset? Eli:

• Tiskaamaan _ainakin_ kerran viikossa.
• Kun kahvipannu on tyhjä, tulee purut ottaa pois koneesta.
• Siivoamaan tietokonepöydän ja eikai sekään haittaa jos siinä sivussa siivoutuis koko kämppä. Kunhan tää _pääelinympäristö_ näyttäis siltä, että tässä vois olla.
• Sitten pitäis oppia vielä siivoamaan vessa. Sinne kun tulee aina vietyä kaikki lehdet mukanaan niin sille tielle ne sitten jääkin. Ja kun kissa ne löytää, niin ne on yhtäkkiä hiekka-astiassa.
• Puhtailla ja likaisilla vaatteilla pitäisi olla erikseen omat paikat. Ja likaiset vaatteet pitäisi jaksaa kantaa jonnekkin, missä on pesukone (Ei Koskiselle).

Tässä nää kaikki tärkeimmät, mitkä nyt näkyy ensisilmäyksellä kun astuu mun kämpän ovesta sisään. Olis ehkä paljon mukavampaa pyytää tänne ihmisiä kylään kun täällä olis hieman siistimpää. Aina löytää jotain kivoja yllätyksiä (mm. vanha suodatinpussi+purut kahvinkeittimessä tai vanhaa sapuskaa kattilassa).

Ja jos sittenkin jatketaan vielä _normaalin ihmisen_ parissa, niin vois mulle kyllä joku opettaa unirytminkin.

No jep.