IRC-Galleria

taas sitä sai nähä,miten eräät näyttää kui paljo ne välittää ja ois tullu moikkaamaa sinne hankoo ku oltii sielä.me tultii sentään pohjanmaalta asti tonne alas. mut en mä sano et se ois ollu turha reissu,sai sentää nähä perheensä <3 eräät lupaa ja sit ne ei ees pidä lupauksensa. oisitte voinu vähä aatella perää,mitä te teette.

- - - -

ja nyt niitä nimiä alkaa tulee :) yks nimi ainaski löytyi mamman kans ku kateltii netist, ihana nimi ♥



lovi juu sami ja babyriiviö <rakas>

voi ku ihana päivä<3 tänää saitii kuulla taas sydänääne,ja paljon paremmin kuului tällä kertaa ja kyllä tää elämä voi muutenkin olla niin ihanaa,ku on löytäny elämänsä miehen,mä rakastan sua<sydän>


I love both of you forever <rakas>

tän päivän kokemus oli meille molemmille todella IHANA,muutakaan en voi sanoo.


jotkut tietää,ja jotkut ei taas tiiä mistää mitään.






<rakas>

koht on torstai

nooh,tuli taas tatuoitu uus tattoo :) tatuointija nauroi ja sanoi "sattui näköjään tällee et tatuoit onnen apilan kroppaa just 13 päivä perjantaita." en ees ite ollu aatellu sitä asiaa

siitä tuli hieno, ja äijäkin tykkäs siitä tatuoinnista


lovi juu :o <3

vitun räkänokka akka! :| räkää sitä riittäis koko kaupungille. xD

"Käydessäni ensimmäistä vuotta lukiota näin kerran erään luokallani olevan
pojan kävelevän kotiinsa koulun jälkeen. Hän oli Kalle.
Näytti siltä, että hän kantoi kaikkia oppikirjoja mukanaan. Ajattelin
itsekseni: "Miksi kukaan kantaa kaikki kirjat kotiinsa perjantaipäivänä?
Taitaa olla varsinainen nynny."
Minulla itselläni oli paljon suunnitelmia viikonlopun varalle,
pippaloita ja jalkapalloa kavereitten kanssa seuraavana päivänä.
Niinpä kohautin olkapäitäni ja jatkoin matkaani. Hetken
päästä näin, kuinka poikalauma juoksi Kallea kohti.
He törmäsivät häneen tahallaan, sysäsivät kaikki hänen kirjansa
maahan ja kampittivat hänet niin, että hän kaatui kuraan. Hänen
silmälasinsa lensivät noin kolmen metrin päähän ruohikkoon. Hän nosti
päänsä, ja hänen silmänsä olivat hirvittävän surulliset.

Sydämeeni koski. Juoksin Kallen luokse.
Hän ryömi ympäriinsä etsien lasejaan, kyynel silmissään.
Ojentaessani hänelle hänen lasejaan sanoin:
"Nuo ovat pölkkypäitä. Niille pitäisi antaa elinkautinen."
Hän katsoi minuun ja sanoi "kiitos", hymyillen leveästi.
Siitä hymystä paistoi todellinen kiitollisuus.

Autoin Kallea keräämään kirjat maasta ja kysyin, missä hän asui.
Kävi ilmi, että hän asui lähellä minua, joten kysyin
häneltä, miksen ollut nähnyt häntä niillä kulmilla aiemmin. Hän
sanoi käyneensä yksityiskoulua ennen kuin tuli meidän luokallemme.
Ennen en ollut ollut missään tekemisissä yksityiskoulun oppilaan kanssa.
Juttelimme koko kotimatkan ajan ja kannoin osan Kallen
kirjoista. Hän osoittautui mukavaksi pojaksi.
Kysyin, halusiko hän pelata jalkapalloa kavereitteni kanssa. Hän
vastasi myöntävästi. Pyörimme samoissa porukoissa koko
viikonlopun ajan, ja mitä paremmin opin Kallea tuntemaan, sitä
enemmän pidin hänestä. Kaverinikin olivat samaa mieltä.

Tuli maanantaiaamu, ja näin Kallen taas valtavan kirjapinonsa
kanssa. Pysäytin hänet ja sanoin hänelle, että jos hän kantaa noin
paljon kirjoja mukanaan joka päivä, hän kehittää itselleen mahtavat
muskelit. Hän vain nauroi ja antoi minulle osan kirjoista.

Seuraavien vuosien aikana Kallesta ja minusta tuli parhaat kaverit.
Lukion lopulla aloimme suunnitella jatko-opintoja. Kalle päätti mennä
lukemaan lääketiedettä ja minä valitsin liiketalouden opinnot
jalkapallostipendin turvin. Opiskelisimme eri paikkakunnilla,
mutta olin varma, ettei välimatka vaikuttaisi ystävyyteemme mitenkään.

Kalle oli luokkamme priimus. Kiusasin häntä siitä jatkuvasti ja
nimittelin häntä nynnyksi. Kallen piti pitää puhe koulun päättäjäisissä.
Olin todella iloinen, ettei Minun tarvinnut nousta korokkeelle puhumaan.

Päättäjäispäivänä näin Kallen, joka näytti komealta. Hän
oli todellakin päässyt sinuksi itsensä kanssa kouluvuosinaan.
Hän oli hyvännäköinen silmälaseissaan, ja hänellä oli paljon enemmän
tyttökavereita kuin minulla. Kaikki tytöt olivat pihkassa häneen.
Olin joskus kateellinen.

Tuli se suuri päivä. Saatoin nähdä, että Kalle oli hermostunut, joten
läimäytin häntä selkään ja sanoin: "Kuule, hyvin se menee!"
Hän katsoi minuun kasvoillaan se hänelle ominainen, todellista
kiitollisuutta osoittava ilme ja sanoi: "Kiitos."

Hän ryki hieman ja aloitti puheensa.
"Koulun päättäjäisissä on aika kiittää kaikkia niitä, jotka
ovat auttaneet oppilaita selviämään Vaikeistakin vuosista.
Vanhempia, opettajia, sisaruksia, valmentajiakin kenties...
mutta ennen kaikkea ystäviä. Seison tässä sanomassa teille,
että paras lahja, minkä voi toiselle antaa, on olla hänen
ystävänsä. Aion nyt kertoa teille erään tarinan."
Katsoin epäuskoisena ystävääni, kun hän alkoi kertoa siitä päivästä,
jolloin ensi kertaa tapasimme.
Hän oli aikonut tappaa itsenä sinä viikonloppuna.
Hän kertoi, kuinka oli siivonnut pulpettinsa ja ottanut kaikki tavarat mukaansa,
ettei hänen äitinsä olisi tarvinnut mennä
keräämään niitä koulusta jälkeen päin.

Hän katsoi minuun kiinteästi ja hymyili.
"Olen kiitollinen siitä, että minut pelastettiin. Ystäväni
pelasti minut tekemästä jotain kamalaa."
Kuulin yleisön haukkovan henkeään, kun tämä komea, suosittu poika
kertoi meille kaiken hetkestä, jolloin hän oli ollut elämässään
heikoimmillaan.

Näin hänen isänsä ja äitinsä katsovan minua kasvoillaan Kallen
kiitollinen hymy. En ollut ennen tajunnut tämän kiitollisuuden
syvyyttä."

Älä koskaan aliarvioi tekojesi voimaa. Yhdellä pienellä
eleellä voit muuttaa toisen elämän, parempaan tai huonompaan
suuntaan.


Sinulla on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1) Voit kopioida tämän omaan päiväkirjaasi
2) tai voit olla kopioimatta viestiä ja toimia ikään kuin
se ei olisi vaikuttanut sinuun mitenkään.

voi että noitten eräiden hankolaisten kanssa,ettekö keksi mitää muuta tekemistä,ku että puhua paskaa ja juoruilla koko aja? hahaha. onha se kiva saada tietää kaiken laista itestää,mistä en oo tienny aikasemmin! hahahaaa.

nooh,teette musta kuuluisan,ei ainaskaa tarvii pitää siitä huolta.


<rakas>Sami<rakas>

> Horoskooppi? ● Oinas
> Pituus? ● noin 162 cm.
> Hiusten väri? ● tummat.
> Silmien väri? ● siniset.
> Perhe? ● mutsi,faija,isoveli,isosisko ja pikkuveli.
> Lemmikit? ● 14 lintuu ja 2 kissaa. :)
> Allergiat? ● kaikenlaist.
> Harrastukset? ● nöup.
> Lempijuoma? ● Coke<3
> Lempiruoka? ● niitä on monia.
> Parhaat TV-ohjelmat? ● ei ole.
> Paras vuodenaika? ● kesä prkl!
> Kertoisitko suurimman salaisuutesi henkilölle, jota halasit viimeksi? ● oon varmaa kertonu jo! :D
> Kenelle annoit puhelinnumerosi viimeksi? ● hmm..anopille?
> Mitä on tehtävä, että sinut saa hymyilemään? ● pitää varmaa alkaa kutittamaa mua. :s
> Tumma vai vaalea sen olla pitää? ● riippuu mistä roikkuu.
> Onko kotonasi soittimia? ● nöu.
> Onko Mötley Crüe hyvä bändi? ● on!
> Oletko herkkä? ● olen.
> Iskurepliikki, jota et koskaan unohda? ● "täs on sulle kaunis simpukka! ;) " ja sen simpukan mursin muruiksi heti.hahaha :'D
> Mitä sinulta kysytään usein? ● eiks oo sattunu ku oot laittanu noi lävärit? -.-'
> Paras asia kesässä? ● aurinko,kukat,ja ranta tottakai!
> Ihminen joka on tietämättään jättänyt pysyvän jäljen sinuun? ● - dunno.
> Kenet ottaisit poika/tyttö-ystäväksesi tällä hetkellä? ● mul on jo mun mies,sami <3
> Kolme tänään ostamaasi asiaa? ● en oo ostanu mitään
> Mitä ajattelit ensimmäiseksi aamulla? ● vittu mikäm kusihätä! :x
> Jos joku pyytäisi sua treffeille suostuisitko? ● riippuu kuka kysyy
> Minkä nimistä lehteä luit viimeksi? ● seiskaa.
> Kampaatko hiuksesi joka päivä? ● jiu.
> Mainitse kaunis/komea julkkis? ● no mun oma mies totta kai ;) mut se ei oo julkkis. hehe ;D
> Miten hiuksesi ovat juuri nyt? ● auki.
> Ihastutko helposti? ● njaa.
> Onko sinulla paljon ystäviä muualla päin Suomea kuin kotipaikkakunnallasi? ● pari
> Oletko pitkävihainen? ● Riippuu.
> Laulaisitko karaokessa kappaletta, jota viimeisimpänä lauloit? ● jees. :D
> Löisitkö henkilöä, jonka takia viimeksi itkit? ● en.
> Suutelisitko henkilöä, jota viimeisimpänä ajattelit? ● en
> Onko sinua pussannut kukaan kahden viimeisen kuukauden aikana? ● kölaart he! <3


sami

<rakas> Hyvää YstävänPäivää kaikille kavereille ja tutuille! <rakas>


Love you Sami