IRC-Galleria

YÖ : Enkelille (1985)

on kaikki pois lähteneet
jättäneet yöhön yksin kulkijan
on kaikki lähteneet enää yksin matkaa teet
kun kaikki pois on lähteneet

joo ne rakasti sua niin
lapsen kasvot meikillä vain peitettiin
meikki rapistunut on
ja vain kylmän kohtalon sai lapsi jota rakastettiin niin

ja kaiken tämän jälkeen hän on valmis kuolemaan
itkien hän yössä nuolee haavojaan
jäljellä on enää arpi vanhan ystävän
vaikka odotitkin enemmän

vuodet kuluneet jo on
joko päättynyt on matkas loputon
veikö kotiis viimein sun ties vai vieläkö matkalla oot
oi enkeli vieläkö matkalla oot

Minä elän sinun mielialojesi mukaan :
kun huomaat minut, olen taivaissa.
Kun et välitä, haluaisin kuolla.

Minä odotan ja uneksin, uneksin sinun kosketuksestasi.
Jonain päivänä kuolen sinun vuoksesi,
koska en kestä enää...

Minusta saa tykätä, tai olla tykkäämättä.
Elän elämääni niinkuin elän, tykkäsit tai et.
Jokaisella on oma tiensä mitä kulkea,
ja omat lahjat jotka meille on suotu.
Olemme erilaisia, ja se on hyvä niin.
Annetaanhan kaikkien kukkien kukkia tavallansa.