IRC-Galleria

Ihanvarmastivoisaatanaapua!

Mie olen maailman huonoin koiranomistaja. Miun pieni Mallalöllö putosi meidän portaat selällään ja veti alaportailla vielä kaksi takaperinkuperkeikkaa ja löi päänsä.

Paha mieli...

Olipas hysteerinen päivä. Luin psykologiaa ja kaikenkarvainen sisarusparvi (paitsi yksi) kävi vierailemassa. Söimme mässyä ja katsoimme kissojen valtakunta. (Ei, ei se ole kipeänä, kun osaa suomeakin näin hienosti)

Hävettää vieläkin se, kun näytin Misulle lonkeropornoa.

Mallan eilinen penturyhmä meni seuraavasti:

"urahauaärhährähräarhuiiiiuiigriihraurau!"
"Malla, EI"
"Urauhaugräääh!"
"Malla, nyt jumalauta loppu!"
"IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIGGGH!"
"...tule sitten syliin."

Pirunsarvien kasvua - tai sen puutetta.

Aamu: urgaah, mahapipi, lihaspipi, oho, miten ulkona on näin kylmä, vaikka on näin lämmin ilma.

Iltapäivä: hui, muuten, tuntuu aika pahalta kävellä kaupungilla ja seisoa. Silmissä sumenee, tota... ehkäpä pitäisi vähän istua.

Ilta: makaa sohvalla, lihaksiin sattuu, kylmä hiki niskassa, taju pois. Mr. Pyölyrän kanssa kivaa elokuvankatsantoa.

Yö: Mie taidan kuolla tähän oloon.

Vuokraisäntä kävi ystävällisesti eilen ilmoitamassa purkavansa talon syksyllä. Tuhma vuokraisäntä.

Niinjoo. Pitää raportoida. Viskoin jukkapalmun pihalle. Se alkoi haista ja oli muutenkin koko ajan tiellä. Jättehevarikatu-uskottavat saappaani ovat kärsineet. Ylin solki meni paskaksi (jej, laatua), ja nyt se on kiinni verhoniputtimella. Toisaalta se lisää saappaiden punk-henkisyyttä. Ne ovat tällä hetkellä varastettuina Yanhella. Tuhma Yanhe, tuhmat saappaat, tuhma jukkapalmu.

Mie heräsin reippaasti tänä aamuna jo ennen yhdeksää, viskoin karvakasoja ulos, kannoin ne takaisin yläkertaan ja painuin unille. Näin jälleen jotain hyvin häiritsevää unta. Sitten urvahdettuani useaksi tunniksi rääkkäsin Mallaa oikomishoidolla. Tuhma minä.

Nyt olen luutunnut. Varsin soveltavasti, koska ei ollut pesuainetta, eikä moppia. Noh, fairy (omg, piilomainontaa) käy mihin tahansa ja voi leikkiä olevansa hauskan kekseliäs liukastellen itse sen rätin päällä ympäri lattioita. Lensin selälleni kuninkaallisesti karjaisten ja sain neljä koiraa kimppuuni.
Onneksi kukaan ei nähnyt. Tuhma fairy.

Menen syömään.

Tulipahan juuri mieleen että meillä on ihan jumalattomasti koiria. Iikka, Malla, Miina, Mio ja Olivia. (Kappas, mikä aakkosjärjestys). Meidän talo on lisäksi jumalattoman pieni.

Tihihii. Mie tulen hulluksi, kun en pääse ihmisten ilmoille, plus I don't have the slightest of interest in writing the psychoculture essay (still eight pages to go!)

Buhaha. Baddo spirittos.

Kaksi ensimmäistä sanaa, jotka voin lähistöltä lukea ovat psykokulttuuri ja dialogi. Luulen päässeeni pitkälle, sillä tiedän ja YMMÄRRÄN mitä molemmat tarkoittavat.

Maailma on ihmeellinen paikka, joissa on myös asioita, joita en voi sitten ymmärtää. Noh, minä en ymmärrä, miten Olivia on jo kahdesti (se on ollut meillä viisi päivää) meinannut tappaa itsensä syömällä liikaa. Sen keskimääräinen itsemurhakoitosväli on kaksi päivää. Kahteen vuoteen mennessä se on koettanut tappaa itsensä 365 kertaa, kahteenkymmeneen (johon se varmasti elää) 3650 kertaa. Vuodessa tämä tekee 1825 yritystä.

Tällä hetkellä elämäni suurin mysteeri on Suomen oma DaVinci-koodi (ei, ei L-koodi which is basically lesbianporn) on eräs blondi. Blondina voin sympatiseerata häntä loputtomiin varsinkin, kun hän ei ole älyllisellä tasollaan yltänyt yhtä huonoihin keskiarvoihin kuin minä, tai sitten on pudonnut liian kauas keskiarvon alapuolelle. MIKÄÄN muu ei voi selittää sitä, miksi minun päiväkirjallani...

Niin, onhan tätä vähän vaikea myöntää.. miksi minun päiväkirjalleni on perustettu yhteisöfanclubihQjee. Anteeksi. Olen tietysti huuruisen immarreltu päiväkirjani saamasta huomiosta.

Haluan siis kiittää
Noamuthia - Noamuth
Saquaroa - Saquaro
Ja itseäni (ähähä, ettepä tiedä, kuka, mikä ja minkänäköinen) hartaasti.

Voi jumalauta. Malla söi miun musketöörimiekan.

Tänään kävin poistattamassa Miinan tikit. Haava oli kaikin puolin siisti ja mallikelpoinen. Miina-raukka tosin joutui antamaan periksi kolmen tädin kiskoessa sitä selälleen. Se oli urhoollinen taistelu ja häviö ylivoiman alla.

Olin ihan varma, ettei se olisi onnistunut.

Oliivi, Ovivivivi, Olivivivivia, Vivi eli Olivia on kotiutunut. Sillä on isot korvat, mutta muuten se on pieni. Se puri Iikkaa, joka ei vieläkään ole toipunut egonsa kolhiintumisesta.

Ihanaa, Porvoon näyttelyyn Mallan kanssa heinäkuussa!

Noniin. Heissan vaan jälleen. Virkeä ja vallaton (NOT) abiturientti tilittää. Koulu on sdfdxdskh. Noniin, hyvä. Helpotti suuresti.

Miina on toipunut leikkauksestaan hienosti, maanantaina on tikkienpoisto ja olen aika optimistinen. Malla on edelleen aivan ihastuttava, aion ympätä meistä kahdesta uuden kuvan, kunhan potkin pontta Yanheen - hän ottakoon foton. Jee.

Ilmoittauduin tänään pentukurssille, POKSiin, ja laitoin postia kennelliittoon. Tekee mieli selvittää hirveä määrä asioita kaikesta. Ehkä myös alitajuntaisesti koetan luistaa yo-kokeisiin lukemisesta. Mene ja tiedä.

Miinan top IV:
I) Ruuan saaminen
II) Ruuan etsiminen
III) Mallan rääkkääminen ("ahahahaa, jumaliste kakara, mä puren sulta pään irti, eikun... JUOKSEN SUN YLI. Eheheheh")
IV) Mamman vieressä nukkuminen, pää tyynyllä ja peiton alla (Kylmähän tollaisella hirveän karvattomalla rotalla on )

Mallan top IV:
I) Kännykkä. Kännykkä, kenen tahansa, on vapaata riistaa. Kännykkää pitää keikuttaa ympäriinsä, mahdollisuuksien mukaan niin, että saa vielä jonkun jahtaamaan takaa.
II) Vahtiminen. ("OijumalautatuollasadanmetrinpäässäonjokumummojapotkukelkkaOUROUROUROUROU") Kiitos tämän, se on ollut kahdesti lähellä sinkaista auton alle.
III) Sylikökö = ponnahtaminen syliin, tassut huolella olkapäille, ylväs katse ympäriinsä, ja kun maisema käy tylsäksi, hillitön naaman, nenän, korvien ja rillien nuoleminen
IV)"Etsi äitin tupakat & tuhoa ne" -leikki. Pienessä erheessä kyseisessä leikissä tuhoutui myös yksi kirjaston kirja.

Huomenna meille tulee Olivia. Tervetuloa katsomaan, se on varmaan hirviän ruma.

Miinalta löydettiin kasvaimia.