IRC-Galleria

Tänään oli koulua ja koulu myös loppui. Olin selittämättä englanninopettajalle syitä esseeni poissaololle. Vaan olinpahan kuitenkin itse paikalla kokeessa.

Tänään juttelin isin kanssa pitkään puhelimessa. Iskä on ollut kipeänä, pahasti. Ehkäpä se riittäköön selitykseksi. Hyvä päästä Helsinkiin Daddy O'n luokse. On ollut ikävä.

Sheivaaminen väsyneenä on sitten lapset kuulkaas hengenvaarallista. Hetkeksi kun herpaantuu, on tuloksena verestä lainehtiva lattia.
Nilkkani kärsi vahinkoa moisesta typerästä kaunistautumisoperaatiosta. Ottakaa opiksi.

Viime yö meni hassusti. Unohdin tosissaan, että piti käydä suihkussa jne. joten aloin vasta ennen yhtä lukea ruotsia, sitten piirsin Sherdanin Xirrelle ja sitten kuuntelin Taivaanääreläisiä, kunnes olin jo unehtunut.

Huomenna, minä pyhästi (not) lupaan, että mie siivoon Iippa-Piipan pumpuloiman huoneeni ja olen kiva kassatäti.

Yksilöllisyys on ihana sana.
"Mie oon yksi löllinen"
"Miullapa on kaksi lölliä",
jälkimmäisessä tapauksessa puhuttakoon jakautuneesta persoonasta.

Meinasin tänään hikeentyä yhdellä riemuidiootille. Toivottakoon - sekä uskottakoon - ettei hän tätä ikinä lue, mutta minä todella toivon, että hänen koulusuorituksensa ovat perseestä, ja että hän katoaisi mahdollisimman pian tuttavapiiristäni.

Kirottu lyseon henki.

Mie olen ihan varma, että näen ensi yönä painajaisia.
Katson laittomasta elinkaupasta kertovaa dokumenttiä.

Eli hei, mie oon Aino, ja miulla on ongelma. Niitä on aika monta, mutten pyynnöistä (jatkuvista) huolimatta mene hoitoon.

Tänään miulla on sellainen ongelma, että väsyttää. Väsyttämisen takia miulla on ollut ongelmia pysyä hereillä, tehdä ruotsinläksyt, englanninläksyt, enkunaine, olla kiva ja mennä kuoroon.

Näistä asioista on sitten seurannut sitä, että nukuin eturivissä psykologiantunnilla ja kaksoistunnista olin siis paikalla fyysisesti tunnin, nukuin fyysisestä tunnista vartin ("..psykotoligi.... *drool* ..titiminen.. *krooh*.. tutkitus *drool* *zip*). Toisen tunnin aikana olin henkisesti paikalla ja valvoin lukusalissa. Oli äly.

Mie en edes sanonut kivalle englanninopettajasedälle, etten mie tehnyt ainetta. Itku. Mutta sekin oli ilkeää, että tajusin tänään, että ensi perjantai on tällä viikolla, vaikka olen aina inhonnut ihmisiä ja sekaannuksia, joiden mielestä ensi perjantai on ensiviikolla. Ja ensi perjantai onkin sitten ylihuominen ja ainiin, kiva enkunkoe voijumaliste.

Sitten minut hylättiin päivän aikana monta kertaa.

Mukelot on ihania. Niillä on tänään syntymäpäivä, ne täyttää kuukauden. Siksi ne on ylennetty tilppasista mukeloiksi.

- Aino eilen -

"ehehehe... verta... ehehehe"

"Onpa noilla kiva kaktus tuolla pihalla."

"Mitä sie teet?"
"Hengitän!"
"Etkö sie osaa hengittää ja kävellä yhtä aikaa?"
"Nokun miulla on... eheheheheheheheeh... mie.. hihihi.. kuolen."
"Aino?"
"Nokun miulla on liian iso karkki suussa! "

"Anteeksi, miulla jäi vähän juttu kesken, kun miulle joutu liian paljon suklaata suuhun yhellä kertaa."

Karkki on vaarallista, ystäväni. Samoin kauppapitsa.

Elbu: *lyö itseään pizzalaatikolla naamaan* Hui, melkein osu silmään.
Aino: *mielikuva Elbusta seuraavana aamuna harrypottermainen arpi naamassa ja opettajille kaavut päälle. Koettaa saada tämän kerrotuksi, mutta naurattaa liikaa, lyö itseään kassilla vahingossa* ..ehehe.. verta... ehehehe. *lyö itseään uudelleen kassilla vahingossa*

Huono juttuhan tunnetusti paranee, kun sen toistaa.

Död.

Tänään on väsyttänyt paljon. Henkisesti enemmän oikeastaan... ja voisihan sitä tietenkin nukkua.

Ja ihan tyhmää, ei minulla mikään.pitäisi.olla.

Cd/dvd-asema palasi henkiin.

Nyt jos joku ottaisi niskastani kiinni ja painaisi pään päätä vasten, voisi painaa pään ja käpertyä, jonnekin.

Olen ollut tänään niin hysteerinen ja hauska, ettei ikinä uskoisi jos näkisi.

Voijumalautaperkele.
Kannettavan cd/dvd -asema rikki. Nooh. What am I supposed to do now?

Itken katkeria kyyneliä ja vihaan maailmaa.

Mr. Pyörylä, näin asiaa informoidakseni, jätti meille vaatekappaleen, jonka toivoisin hänen hakevan pikimmiten pois. *smir*

Kuittaa.

Äikästä ällä sittenkin. Ja... ihanaa. Tanssin ja pompin ja hypin mielessäni. Koulututuilla oli monella laskenut, enkä sitten voinut iloita koulussa, mutta JES!
Protuihmisillä ja Sannillakin meni niin hienosti, että mie olen ihan häsessä kun myö ollaan kaikkin niiiiiin hyviä ja parhaita ja ihania.

JES.

Ja matikkakin nousi (eli m). Tulen kohta hulluksiiiii.

Oi JES, meitä.

Alkoi ilta hysteerisesti, Ellallaan, Elbun ja mr. Pyörylän kanssa liikenteessä. Ja... ööh. Paljon huonoja juttuja. Portaissa lukee: "varo matalaa kattoa", josta me tietysti, että "damn, miten katala matto". Ja joo. Karvat lensivät jostain syystä ylöspäin sali kakkosessa, oikeasti. Ja sitten mietimme, mitä alakertalaisten niskaan voisi heittää. Pitkän pohdinnan jälkeen päädyimme siihen, että Ilja.
Iltalehti: "Hän kuoli nauraen"
Joo. Ainakin meitä nauratti. Muita ei varmaankaan.

Mutta mitä me muista, kun ei mekään niistä, (niistää, ehe) eikö?

Itse leffa oli... en tiedä. Hassu. Olin toisaalta niin väsynyt ja aiemmin päivällä niin vittuuntunut, että kaikki negatiivinen oli pakko nauraa pois. Ja kyllä mie nauroin.
"Onko sulla jotain fetissejä, kun sä naurat, kun miestä tökätään haarukalla perseeseen?"
Joo.
(Tulkitkaa)

Ihanaa dialogia kaikenkaikkiaan. Ja Burton osaa. Lovelove.

Jos joku haluaa lahjoittaa minulle 199.99 puntaa, niin olen valmis lähes mihin tahansa. (Yeeesh, I'll lick yer toes. ) BBC shopista "the Ultimate Dress Drama Collection".
Enää puuttuu 197,99 puntaa, konsa Pöl Löreinen Örr lupasi antaa kaksi.

"Lähetä niille kolme kirjettä: yhdessä kaksi puntaa, ja kaksi tyhjää niiden nollien paikalle"

Paskapuhetta, että lukiolaiset olisi älyköitä.

Minua muuten vähän jänskättää, miten yo-kokeet meni. Perjantaina tieto.

Niinjoo. Ruotsi män persiilleen, gick på sin pylly toisin sanoen.

Aamu, Aino nukkuu ah, onnellisesti lämpöisesti peittovuoren alla. Nähnyt jotain kivaa unta ja jaloissa tuntuu pehmeälle, kun on ihanat pussilakanat.

Joku liikkuu sängyssä, Aino äännähtää unisesti, kääntää kylkeä... ja...
Kaikkien aikojen ällöin kielisuudelma. Tai vielä pahempaa, koira, tuo saatanan idiootti, yrittää nuolla miun suun kitarisoista lähtien. Ja hyi perkele.

Noh, sittenpä Aino, koiran kieli edelleen kurkussa, mölähtää vihaisesti ja kiivaasti taistelee itsensä irti koiran aamuherätyksestä.
"Nyt vitun koira ala mennä siitä!"
Saan osakseni iloisen hännänheilautuksen. Iippa-Piippa kipittää Elbun huoneeseen. Aino vajoaa katkerana koomaan.

Plops.

Jotain märkää, kylmää, kuolaista ja karvaista putoaa hänen naamalleen. Iippa-Piipan lempilelu: KARVATOHVELI, jota on autuaasti lutsutettu likomäräksi koko yön. Siinä se lilluu naamallani. Alkaa palaa hihat. Alkaa myös naurattaa. Ei pitäisi, sillä tuostakos ihanien aamu-unieni tuhoaja innostuu. Se röllähtää mahalleni selälleen ja minä saan viskattua tohvelin pois miun sängystä. Koira säntää tohvelin perään ja ponkaisee vauhtia rintalastastani. (Tarpeetonta kai kertoakaan, että koiralla on elopainoa sellaiset kolmekymmentä kiloa.)

Olen niin rakastettu.