IRC-Galleria

Ihanaa... viikon vapaata pe vasta yöhön taas...jos sais aikaseks hieman suunnitella noita vauvajuttui ja laittaa partsi kesäkuntoon...
Taas tihuuttaa kyl vettä et ulkoilu ei kovin nappaa...saa nährä tuleeko ukkonen illalla ku on niin hiostavan olonen keli vaik tuuleeki vähän...
ja päätä särkee taas...saa nähdä tuleeko migreeni.
Ihanaa ku kesä kelit vihdoin...ja täytyy myöntää että melkeen ennemmi toivoiski tälläsii pilvisii päivii(ainut et tää hiostava keli on pyllystä) ettei olis niin tukalaa olla masun kans pihalla...tossa kattelin vaatekaappia ja huomasin et voipi tulla pula housuista ja kokajan ei viittis olla äippäfarkuis,no jospa kohta tarkenis olla jo hamosilla vaikkei niis osaa oikeen ollakkaan ku tootuna housuihin mutku maksaa niin pirusti noi äippä vaatteet ja muutenkaan viitti ostaa niitä kesäks kovin paljoo tai ylipäätään...
Jotenki tuntu et ku Roosaa ootti ni oli helpompi ku oli talvi,ulos vaan mutsin toppikset ja sisäl kollarit oli hyvii...
hmmm...aina sitä löytyy jotai valittamista heheheh!!
Juu ja neiti on ruvennu pelkää kaikkia lentävii öttiäisiä,jopa pelkkiä pärpäsiä...ihunaa ku hirvee kiljuminen aina pihalla ja itku silmissä ku luulee et ne puree/pistää ja tämän sai aikaan tytön leikkikaveri joka ite pelkäsi ennen ja ku sille neiti sai tolkutettua ettei niit tarvii pelätä niin nyt se pelottelee sit mein neitii niil ötököil...tekis mieli ottaa tää kamu hieman käsittelyyn!!!!
Mutta juu tässä tää tällä erää...lähettävä keittää sumpit jos vaika auttais tähän pääsärkyyn... =0)

Masu kasvaa hitaanpuoleisesti tällähetkellä(on muute puolet pienempi ku Roosaa odottaessa tässä vaihees) ja verenpaineet alhaalla mikä varmaan seki lisää pääsärkyä joka on yhä edelleen melkeen joka päiväistä...hermot menee!!!
Tossa vaan tuli mieleen että ku on paineet alhaalla ni ei vauvakaan kasva ku jostain luin et jos noin on niin istukka/napanuora ei oikeen toimi täydellä teholla ja aiheuttaa pieni kasvusuutta vauvoilla...juu ei mulla mitään sitä pienuutta vastaan ole mutta huolestuttaa et onko kaikki ok...
Kyllä mä ennemmin pienen teen ku toisen "jättiläisen".
Lekuri kyl tokas et reilusti voipi taas alakautta neljän kilon jötikkää että ku kerran on tullu ni mahtuu uudelleenki tulemaan..katoin kyl vähän aikaa suu auki tätiä ja pudistelin päätäni et mihinkä se papereihin vaikeesta repeytymistä kirjoitettu sepustus unohtui...siis Roosan kohdalla!
Kyllä onneksi tälläkertaa pitää mennä sokerirasitukseen ni näkee sitte sen et onko sokereis häikkää ettei tää vaan joutus teholle niinku tyttö!!!!
Saa nähdä millo se kesäkään tulee ku lunta työnti tän päivää ja pirskatin kylmä taas kerran onneksi ei tarvinnu mennä pihalle Roosan kanssa ku yössä olin ei olis jaksanukkaa ja eipä viittiny meidän raasua mahatautista ulos viedä...viikko se on vierähtäny sen sairastellessa,ssapi nähdä joutuuko käyttää lekurissa jos ei helpota pikapuoliin.Tänään jo ekaakertaa uskalti syödä leipää ja vähän ranskiksia,pysy onneksi sisällä...
juu nyt täytyy lähtee nukkuu ku masukki rupee taas myllää ja huono olo iskee ku ei tosiaan ole tullu nukuttua töiden jälkeen ku aamulla parituntii...

Huomenna on enon hautajaiset...mielenkiinnolla odotan ku on 13.pv ja perjantai et mitä tuleman pitää...no jospa kaikki menisi hyvin kumminkin. TOivottavasti...
On se muuten jännä toi mieli taas kerran ku millään en saa päähäni mistä enoni käyttämä lempinimeni on peräisin -harakka- on ollut yksi lisänimeni jo pienestä pitäen ja silti en muista vaikka kuinka yritän että mistä olen moisen nimeni ansainnut...heheh...
On tullut muisteltua että miten n. kymmenen vuotta sitten oli vieläniin hyvissä väleissä enon kanssa ja läheinen...käytiin joka syksy aina yhdessä mummolan metsissä sienestämässäkin,
hän se juuri minulle opetti mitä sieniä voi syödä ja mitä ei,opetti tekemään pajupillin ja onkimaan ja perkaamaan kalaset...Muistan jopa sen että joka syksy kun olimme keränneet marjat pensaista ja pieneltä pellolta perunat ja porkkanat yms. niin kerättiin ja haravoitiin lehtiä isoksi röykkiöksi ja hän heitteli sitten siihen kasaan ja sehän oli maailman hauskinta...hän keräsi kanssani hirveän kasan vaahteran siemenkotia "neniä" joita sitten liimailtiin tietysti nenään ja otsaan!
Näin sitä huomaa ettei ole tavallaan arvostanut sitä mitä on saanut ennenkun sen menettää,ihminen pitää kaikkea niin itsestään selvyytenä.

Tässä on Enoni muistolle:

Hän sinne kaupunkiin valkoiseen lähti.
Sn kauniin ja rauhan maan satamaan,
hänen laivansa hiljaa lipui,
taivaan kotiin matkaaja palaa.

EI ole ikiunessa, ei ole poissa,
on tuhat tuulta puistikoissa,
on valon välke aallokossa,
on timantti hankien loistossa.

Ei ole jättänyt meitä,ei ole vaiti.
On lintujen laulu taivaan sinessä,
on kuiskaus vihreässä metsässä,
on henkäys keväisessä tuulessa,
on syyssade joka putoaa hiljaa.
Hän on yksi kirkas tähti,
lähempänä jumalaa.

Ja taas lisää vastoinkäymisiä tälle vuodelle...
Eno kuoli viime viikolla... juu ja isäpuoli ei ikinä tee enää töitä tai aja autoa,eikä täysin omatoimiseksi/kotikuntoiseksi...
Kyllä se on niin jännä juttu että mitähän vielä...
Tähän mennessä en ollut itkun itkua tirauttanu mutta kun enosta kuulin (samana päivänä jolloin olin itse ultrassa ja positiivisia uutisia kuullut ja stressi lauennut) niin tuntui että nyt riitti ja tulikin itkettyä sit koko iltapäivä kaikkia mahdollisia asioita ja nyt tuli ystävältäki surullisia uutisia...
on se niin väärin...
Eikö tää jo epäoikeuden mukaisuus riittäisi jo...
Ainut valoisa puoli tosiaan on että meidän pikku2:lla on kaikki hyvin ja potkii jo niin mahottomasti että...Ja onhan ihanaa tosiaan että kesä on tulossa ja aurinko paistaa killittää ja on lämmintä.
Täytyis lähtee Roosan kanssa keräämään palmusunnuntain virpomispajut kun kerrankin keretään ja päästään ihan Mäntyharjuun kaikki sukulaiset virpomaan.
Saa vaan nähdä onko ite mitenkään pirteenä mukana kun yö vuoro sattuu just loppuu sillo su aamuna et pienillä unilla voi olla mielenkiintoista lähtee sukuloimaan... : )

Juu on ollunna vähemmän aikoo ja halua käydä/olla netissä...
Onse kumma et kun alkaa sattua jotain ni sit niit kasaantuu kerralla...
Isäpuoli joutui Kuopioon asti sairaalaan kun iski pullistuma aivoihin ja nyt saa jännätä että selviääkö vai ei onneksi hyvät mahdollisuudet kuulema on mutta silti fifti fifti juttu...sitä ennen mutsin koira otti yhteen auton kanssa ja meinas kuolla ja sitä ennen taas se mutsin käsi otti ja murtui ku kaatu ja nyt se pitää kesällä leikata ku jäi luiden väliin rako,lisäksi ollut kaksi kuolemaa lähipiirissä tän talven aikaan...
Mitä vielä vaaditaan että ihminen hieman väsähtää tähän elämään...
onneksi masu-asukki voi hyvin vielä tällähetkellä ja kasvaa ja muutama iloinen vauva- uutinen mahtunu mukaan!
Jospa tämä tästä...pikkuhiljaa... =0/

Taas kerran olen yökön hommissa ja huomasin just ku katoin työlistaa et seuraavat kolme viikkoo onki sit pelkkää yötä...onneksi ei ole peräkkäisiä öitä kun tein toivomuksen ettei niitä laiteta ollenkaan ku tuntui ainaki alustavsti olevan aika rankkaa tän etovan oloni kanssa varsinkin ku ei osaa heti aamusta nukkua!
Tuli tosta uudenvuoden lupauksesta mieleeni että loppui juu tupakin poltto kuin seinään muutama viikko sitte,eikä kokonaan masukin takii vaan ku tuli oikee toosi huono olo,mikä harvinaista ja varsinki mulla tupakasta,enhän pystyny lopettaa Roosaltakaan heti alkuun vaan loppu ajallaki saattoi jämät maistua...outoa mutta todella hienoo ku jospa toi sauhuttelu jäis kokonaan pois!!
Jukkaki mietti jo kummi-juttui tos yks ilta et kaipa toi nyt sit jotenki on hyväksyny lopullisesti sen että toinen napero tulisi...hämmästynyt kyllä olin mutta...no on se hienoo et se hyväksy ajatuksen ettei tarvii painostaa...
Pysyis vaan tuol masus loppuun saakka eikä enne lupaa tulis ulos =0)
Pieni pelko kokoajan persiissä vielä ainaki.
Roosan aikana ei edes tullu sellaset pelot yms. pieneen mieleenkään ku oli niin varmaa olevinaan kaikki,kantapään kauttahan ihminen kyllä näyttää oppivan olemaan nöyrä elämän edessä...
Näin yön aikaan ajatus pätkii mutta ajan kuluksi...
hiljaista ainaki on mitä nyt välillä kuuluu ohi ajavan auton ääni ulkoa.
Tämä uusi paikka ei ole niin mielikuvituksille altis kuin vanha jossa todelllakin pienikin putken tai jonkun vastaavan ääni sai hermot pintaan,ei sillä että aika isohan tämäkin on ja kahdessa kerroksessa mutta uudempi paikka uusine äänineen joihin ei tarvii usein kiinnittää huomioo sen enempiä...

Niin se vaan Vanha vuosi vaihtui taas uuteen ja lupauksia tuli muutama taas tehtyä ja uusittua vanhojaki,jospa tälläkertaa onnistuisi toi tupakan sauhuttelukin lopettaa...aikarajaa pidensin sitte loppuvuoteen saakka joten aikaahan on...!!!
Meidän vuosi vaihtui ihan normisti, missään ei käyty, Jukka pelas jne.
Roosa halusi ostaa raketteja joten niitä käytiin alkuviikosta ostaa ja kun illalla käytiin ne ampuu niin eihän ne niin kiva juttu ollukkaan (kuin ikkunasta kattominen),korviin kävi ja pelotti.
Onneksi saatiin ammuttua raketit nopeesti niin pääsi neiti sisälle turvaan...seuraavan kerran voikin sit unohtaa raketit kun on hyvä syy:"Pelkäsit viimeeksi ni nyt ei osteta" hehheh...
Sisällä on turvallisempaa ja ikkunasta näkee ihan hyvin kun ampuvat tossa puikkarin puistossa ja jopa tälläkertaa näkyi keittiön ikkunasta kaupungin ilotulitteetkin,olivat vissiin vähän tälläkertaa satsanneet enemmän ku viimevuonna...
Nyt katsellaan mitä Uusi vuosi tuo tullessaan(jospa se toisi sen kauan kaivatun nyytinki) ja mitä vanha vei mennessään!
Hyvää Vuotta 2007 kaikille !!!! = ))

Taas ryntää päälle toi joulu ja jouluaskareet...
onneks lahjat on ostettu. Pitäis jaksaa vaan paketoida...
tää joulu onki sit ruokapuolelta helppo joulu ku ei tarvii ostella kotiin mitään ku mennään pohjoiseen tällä kertaa koko perheen voimin kun viime jouluna menimme vain Roosan kanssa kahden ja isukki jäi kotia pelaamaan...hmm peli on tärkeämpi kjuin sukulaiset...
tänä vuonna pistettiin koko miehen suvun kanssa päälle ja uhkaus tuliki et katsotaan uupuvaksi tästä suvusta jos ei nyt naamaansa näytä edes isovanhemmilleen...
joo mut silti täytyy verhot vaihtaa (valot on laiteltu jo melkeen kaikki onneksi),siivota ja leipoo ja tänävuonna kun toi leipomispuoli ei ole niin pieni kun täytyy veljille leipoa ja äidillekkin ku eihän se käsipaketissa miten leivo,ja tietysti itsellemme kanssa jotain pientä...muutama torttu kenties jos ei muuta...
Kortit taitaa tänä vuonna jäädä lähettämättä ja askartelematta ellei toi meidän askartelu intoinen neiti nosta metakkaa ettei saa tehdä kortteja(valmis kortit on onneksi keksitty)jos vaikka laittais pelkästään piirtämään sen niihin kortteihin...
On se hyvä että yksi hösää ja papattaa kuin papupata että mitä pukki hänelle tuo ja jokapäivä muistuu joku kiva juttu minkä se vois vielä tuoda...hiljaa yritettävä vaan hyssytellä innokasta odottajaa ja selitettävä että pukki joutuu vararikkoon jos pitää nii paljon lahjoja tuoda et säästäis nyt joitai toiveita synttärillekkin,nekun on kumminki aika joutuin joulun jälkeen käsillä...=0)
Huhhuh kun miettiiki noita juttuja niin rupee ahistaa oikeen olan takaa ku tota tressiä on muutenki jonnin verran nyt syssyn aikana ilmenny.
Aikansa kutakin...jospa tää tästä...
Tulis vaan toi lumi takaisin ku ei tunnu joululta ollenkaan jos ei ole lunta(sitkun ei ole siellä pohjosessakaan) maassa... =0/
Huh tulipa taas juttua...

1.Aamulla ei herätyskello soinu ja mein herra myöhästy töistä...
2.Lunta polviin asti pihas hyvä et eteenpäin pääsi...
3.Meinattii myöhästyä lekurilta ku mutsi oli koiraa käyttäessään kaatunu ja telonu kätensä...(Onneksi isäpuoli pelasti tilanteen viemällä meidät) ambulanssi mutsin ku sitä huimasi...
4.Lekurilla neiti ei ollu yhteistyöhaluinen...
5.Kotiin päästyä auto juuttui pihaan kii...(ei aura-autoa näkyny missään)
6.Meidän herran auton perään rysäytti joku saakelin tollo ja sumuvalopaneeli säpäleiks...
uusi maksaa reilu 300€ (yksi ainut suomessa varastossa)et sillai...EIkä suostunu maksattaa niin isoo summaa sillä peräänajajalle(meidän auto kun kuulema on ni vanha ettei kehtoo)ja meni sit soitellen ettii uutta osaa ja löysiki sen mut se täytyy hakee koko takaluukun kanssa ku eivät romuttamolla irrota sitä paneelia ettei hajoo...
7. Taivaan täydeltä tulee yhä edelleen lunta...

Näin meidän 1.11.2006
Olisko muutaman viikkoo myöhässä toi epäonnen päivä!!!
=0/

On ollu juu netti puis ja oli kyl vähän orpo olo vaik aina oon sanonu et en mää vaan ole riippuvainen netistä... enpä kai...
On ollu aikaa sairasteluun jos ei muuhun...
Kunnon flunssan sit iski sekä muhun et Roosaan ja sille vielä pisutulehus raukalle kaiken päälle,
toivottava ettei rupee uusimaan useesti...=0(
Eipä ole oma olokaan kehuttava ku melkeen vuoteen ei ole sairastellu kuumeilua ni nyt tuntu jo pieni lämmönnousu kaatavan sängyn pohjalle...Nyt vielä jälkitautina meinaa toinen korva tulehtua suakeli että sit kaikki taas kerralla...
Roosaki tällävälin oppinut ihanalta uudelta kaveriltaan kaikkee "kivaa"
kuten : "äiti on tyhmä" jos joutuu neitiä komentaa vähänki...
seura tekee kaltaisekseen näköjään pienestä pitäen...