Onko joku mulle koskaa rehellinen, on!
Miksi mä en pysty sitä itseeni siirtämään, miksi?
Miks mua onnetonta riivaa surut harmauden?
Miks mua onnetonta viedää, ja mä vaa vikisen
Miks mun elämäni tuntuu olevan väärinpäin?
Miks tuntuu, et sulle mitään antaa en voi?
Miks tuntuu, et kaikki ahdataan mulle vaan ?
Jos ilon kyyneleitä saisin mä korjata,
se voisi auttaa iloitsemaan, ei tarvis porata.
Isoa tsemiä vaaditaan,
et tästä vielä mietitään,
miten jatkaa voidaan,
vai voidaanko,
vai heittääkö pitää
pois kaikki sirpaleet.
Ja aloittaa aivan alusta,
vetää oikeasta narusta.