Kerran sankari mätkähti tarinastaan
satukirjasta arkehen vaan.
Outoja katseli maisemiaan,
kun ei linnaa näy ainuttakaan.
Lohikäärmeitä ei kreivit ratsastaneet
eivät neitojaan pelastamaan.
Minnepä saapuikaan hän matkallaan,
näki työtä ja touhua vaan.
Ihmisten silmissä tuikkivan sen
näki lämpöään hehkuvan innostaen
läpi aikuisten huolten ja haastehien
näki rakkauden - ja hän tunnisti sen
Eipä sankari ei kohta haikaillutkaan
satukirjaansa seikkailemaan.
Löysi hän onnen ja sankaruuden
tosipaikoista arjesta vaan.
Uusimmat blogimerkinnät
- .goodbye forever. 24.09.
- .opiskelijaelämätä. 12.09.
- <3 11.07.
- .ensilumi satoi kahdesti. 13.06.
- .sekavaa aikaa. 12.06.
- .sä voit nauraa läpi päivän. 06.06.
- nam<3 06.06.
- .sä oot niin täynnä itseäs. 18.05.
- .voi nam. 17.05.
- .mammam. 14.05.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (29)
- ▶ 2008 (89)
-
▼
2007 (92)
- ▶ joulukuu 2007 (9)
- ▶ marraskuu 2007 (18)
- ▶ lokakuu 2007 (19)
- ▶ syyskuu 2007 (6)
- ▶ elokuu 2007 (7)
- ▶ heinäkuu 2007 (5)
- ▶ kesäkuu 2007 (12)
- ▶ toukokuu 2007 (15)
- ▶ huhtikuu 2007 (1)