ensin nauratti.
ja sit tuli epätoivo.
ja sit melkein itku.
ja sit meinas sydän pysähtyä.
ja sit oli pakko soittaa.
ja sit puhuin niin nopeesti ettei kuulemma nopeempaa puhetta oltu kuultu.
ja sit kädet täris.
ja sit nauratti.
ja sit nauratti lisää.
ja sit yritettiin osata vähän ruotsia.
ja sit piti vielä valvoo.
ja sit huomenna tulee kuolema ku väsyttää.
ja sit voidaan todeta: elämä on.
ja vaikka nauraa vähän lisää.
kiitos nam. :p