Isä tunsi vitsauksen jolta tuskin ketään säästetään Reikä lyöty ihmiseen siitä käärme sisään päästetään Jos isä päätäni silitti iski käärme huulet rikki
Hän vain istui kesän päästämättä ääntäkään Silmistään käärmeenpesän näin ja käärmeen pesässään Kun syksyn pyyntisaalis riippui eteisessä - isä eteisen edessä
Jos katsot sisälleni, näet matelijan mustan Kutsumaton vieraslauma talossani asustaa Ruuminpesupirtu juotu porraspieliin kustaan
Käärmeen voima väkevä, ei mieli siivin lennä Tiedän tasantarkkaan minne käärmeenjälki päättyy Kun järvenselkä jäätyy, lyön jäähän reiän käärmeen mennä