IRC-Galleria

kaarnapurje ei pysy pinnalla ikuisesti.
koko ajan se haukkaa palan aallokon vettä
ja nousee pintaan uudelleen ja uudelleen,
mutta tarpeeksi suuri aallokko hajottaa sen palasiksi,
palasiksi jotka aurinko kerään lähimmiltä erillisiltä autiosaarilta ravinnokseen.

hajottaen ne pienemmiksi palasiksi ilmaan haihtuen

Väite vainoharhaa, uhraus puoli turhaa.
Turtaa mieltä tuulesta tuuleen.
Hukkaan heitetään,
polulle puolitiehen.

Mutta rautapa ruostuukin sateessa.

Kova ikävä on jo porukoiden luo.
Mutsin safkat maistuu varmasti sata kertaa paremmilta,
kuin nämä minun hätävarat (riisiä ja mansikkahilloa)!

Pakko myöntää isobroidiakin on hiukan ikävä.

Ja ukki... säälittää. Haluan ukin kanssa yhdessä haravoimaan!
Sitä me aina teimme kun olin penska...
yhdessä, minä ukki ja Niko.

Isi, olisit edes joskus ylpeä minusta...