Palaspa tässä mieleen viimenen varsinainen äikän tunti helmikuulta. Olin ollu hulttio enkä ollu tekstitaion kurssilla jaksanu käyä paljoa. Kerrattiin siinä sitten vähä juttuu seuraavan päivän tekstitaion yo-kirjotukseen. Tuijotin siinä ihan ihmeissäni ja murheissani niitä pöyällä olleita pappereita, kun oli aika utopistista. Mököttämiseni keskeytti tekstari, joka oli tullu edessäni istuvalta Timolta, se meni näin: "Moi. Hymyile vähän mulle :)" Väkisinki suupielissä kävi liike ja fiilinki oli heti parempi. Mau.