Olin ollut koko viikon veistelemässä serkun vajalla hänen vene-projektiaan. Oli ollutkin jo aika pitää hieman lomaa, ja mikä olisikaan oivempi tapa, kuin siivota kesämökkini Imatralla! CX oli aivan innoissaan suunnitelmastani, mutta ehtona oli se, että hän istuisi autoni takapenkillä. Ja mites siinä kävikään, no eihän mokoma siellä takapenkillä pysynyt! :D
Matkan loppuvaiheilla mahamme alkoivat rupesivat kurnimaan. Pysähdyimme Lappeenrannan eräälle huoltoasemalle.
Selvästi ryökäleellä oli tarve asioilleen, niin nopeasti se takapenkiltä hyppäsi!
Oli aika kahvittelun ja kaupassakäynnin. Olimme hieman aikataulua jäljessä, mutta nopealla toiminnalla kaikki hoituisi. Mutta kävikin niin miten pelkäsin; jonoa silmiinkantamattomiin. Pahuksen perjantai.
Koira jäi odottamaan pihalle. Viimein kaupasta päästyäni en löytäny Cii'Exiä! Katsoin ympärilleni, motoristit nauroivat ja osoittivat puun juurelle. Hauva oli käpertyneenä pelosta.
Kerroin hänelle että motoristit vain pilailivat ja sain hänet suostuteltua autoon.
Kuitenkaan Cii'Ex ei halua tulla enää Lappeenrannan kautta. On siis löydettävä muu reitti mökilleni.
Lauantaina koirani oli jo leppyneempi. Saunoimme, paistoimme makkaraa ja nautimme etukäteen suunnitellusta ohjelmistosta. Koiran kynsien leikkaamisen jälkeen oli aika Kymmenen uutisten.
Juuri ensimmäisen aiheen jälkeen CX halusi katsoa TV Kakkosta. Hän oli selvästi ottanut illan omakseen! :D
Erittäin rentouttava lomaviikonloppu häämötti jo loppuaan, ja oli sunnuntai-siivouksien aika.
Cii'Ex osallistui siivoukseen omalla tavallaan, kannustamalla minua siivoamaan.
Ikkunapesu oli liikaa hurtan hajuaistille, sinne naapurikoiraa härnäämään se meni.
Muistin että kadonnut taskulamppu oli vaatekaapin päällä. Nousin jakkaran päälle, ja koira tuli siihen haukkumaan, ja säikähdin. Seuraava muistikuva on Imatran Keskusairaalan vuodeosastolta. Minulta oli lähtenyt taju, ja varpaani murtui. Kesämökkinaapuri oli tullut tervehtimään minua. Säikähdykseen hän oli huomannut minut virumassa tajuttomana.
Naapuri oli tuonut koiranikin vuodeosastolle ja nosti sen nuolemaan kasvojani. Se auttoi minua jaksamaan. Seuraavana päivänä pääsimmekin jo palaamaan kotiin.
Iloista kevään odotusta kaikille!
PS. Seuraavalla viikolla todellisuudentajuni heikkeni ja noustessani sohvalta koin huimausta.