Nauroin enemmän ku koko kuuden viikon aikana.
Emppu alotti selittämään just jotain juttua mitä se oli tehnyt unissaan, ni mä repesin ja nauroin kirjaimellisesti vedet silmissä enkä edes tiennyt mille. Se oli huvittavaa! Ja loppua ei meinannut millään tulla. Ihanaa. Niin Laurakin sanoisi.
ONKO MITÄÄN TYHMEMPÄÄ MESEKESKUSTELU ALOITUSTA KU
"moi camii?"
En jaksa edes vastata tollasille. Tiedä sit mistä semmoset bongannut mun meseosoitteen. :s
Mutta noh, ei kiinnosta, ei jaksa, ei pysty.
Emppu lähtee nyt asuntolalta, ja me mennään kaauppaan. :) Ostamaan mandariinejä, hittovie ku unohtu eilen. Hyvin alkoi meinki matka Eurasta kohti Kokemäkeä, jo Kauttualla pysähdyttiin tien viereen tarkastamaan onko kaikki kassit mukana. :D Lauraki otettiin matkalta kyytiin, ja se kikatteli siel takapenkil ku juovuksissa oleva teini konsanaan.
Ja tänäp se oli iha kännis. :D
"Ja sit siel oli puuroo, mut ku me päästiin aikasemmin.. Eiku MITÄ MÄ SELITÄN?"
Mut nyt vois vaik hakee rahat jostain kaapista ja lähtee tonne tien varteen odottamaan sitä Emiliaa.
Moimoi.