Poika jonka yli käveltiin, hän ei enää itke
poika joka kulki yksinään
Tahtoi tulla järkäleeksi, hiekanjyväin joukkoon
vuoreksi lakeuksien lomaan
Katson sinun kasvojasi jotta voisin todistaa,
voimaton on todistaja, kieli hiljainen
Sanat soivat kalloissamme leukaluiden narinana
sanat soivat korvissamme paholaisen nauruna
Terästä on jää ja rautaa kohmettuneet kasvot
jotka alleen piilottavat murheellisen tyhjän elämän
Loputtomat matkat jotka kulkee jotain tunteakseen
kysymykset joihin mitä sanottavaa elämällä
mitä tällä elämällä on?
CMX - Olet tässä