IRC-Galleria

Uusimmat blogimerkinnät

Selaa blogimerkintöjä

Olipa kerran, sillä niinhän kaikki sadut aina alkavat ja vaikka se onkin niin kliseistä, on se silti ihan mukiinmenevä alku.

Siis, olipa kerran pieni pinkki prinsessa, joka asui omissa pilvilinnoissaan päivästä toiseen.

Älä nyt käsitä väärin. Prinsessa ei aina ollut ollut prinsessa, vaan aivan aluksi hän oli ihan tavallinen tyttö. Jolla tosin oli kummallinen fiksaatio pinkkiin, mutta se nyt ei ole pääasia.

Kun pieni tyttösemme oli juuri täyttämässä kuusitoista vuotta, tapasi hän rannalla tähdistä pudonneen prinssin. Hän oli aluksi tietysti kauhuissaan, sillä kukapa nyt ei olisi jos rannalla makaa avaruuspukuinen hyyppä ilmeisen kuolleena, mutta kun tyttö kohotti avaruuskypärän visiiriä, näki hän mitä kauneimmat kasvot ja rakastui välittämättä ollenkaan siitä että kyseinen henkilö oli hieman sinertävä eikä liikkunut.

Tulevan prinsessamme siinä haahuillessa ja kuolatessa, avasi tämä upea prinssi silmänsä ja suuntasi ne tyttöseen.

”Näitkö sinä minut?!” Prinssi huudahti ja loikkasi pystyyn peittäen kasvonsa kädellään. Tuleva prinsessamme ei tietenkään tajunnut mitä prinssi oikein ajoi takaa, mutta, pyyhkäistyään kuolanauhan suupielestään, kertoi olevansa tyttönen joka oli paennut inhottavaa isäänsä, kun mokoma ei häneen edes kiinnittänyt huomiota ja kuinka hänen limusiininsakin oli pesun tarpeessa ja kuinka, ihan vain ohimennen, prinssin koboltinsiniset silmät olivatkaan sitten nätit ja…

Prinssi oli jo nukahtamaisillaan, kun hän muisti mitä hänelle oli opetettu kolmevuotiaasta lähtien. Aivan. Prinssimme ei sitten ollutkaan mikään prinssi, vaan tappamaan koulutettu tunteeton ja täydellinen sotilas.

Kun pikku prinsessan, siis tulevan prinsessan, puhetulva ei millään meinannut loppua, veti prinssi esiin aseensa, sellaisen kiiltävänmustan, pitkäpiippuisen ja todella hienon, ja uhkasi ampua tämän blondin ärsykkeen.

Prinsessa vain kihersi onnellisena ja uskoi prinssinsä sittenkin vain kärsivän ujoudenpuuskasta.

Prinssi, kun ei enää jaksanut katsoa tätä blondia kammotusta jolla oli siis niin kamalat vaatteet että, ja jonka kampaus oli aivan kamala ja silmätkin olivat hailakat ja… Ja niin edespäin, sillä tämä prinssimme oli hyvin muotitietoinen.

Tai sitten ei.

Prinssi joka tapauksessa häipyi äkkiä paikalta tappamatta tätä blondia kamaluutta, pakeni ja soluttautui lopulta kouluntapaiseen rakennukseen.

Valitettavasti se oli hienostokoulu ja TOTTAKAI prinsessa kävi sitä. Prinsessa ja prinssi tapasivat toisensa uudelleen luokassa, ja prinsessa oli aivan seitsemännessä taivaassa ja hihitti ja juoruili ystäviensä kanssa ja… Ei, en minä ole katkera. Hiljaa siellä takarivissä!

Joka tapauksessa prinsessa päätti kutsua prinssin luokseen ”päiväkahveille” ja kun sopivasti sattui olemaan vielä prinsessan syntymäpäivä, päätti hän kutsua muitakin ihmisiä ihan noin ”huvin vuoksi”.

Prinssiä ei kiinnostanut ja hän repikin pinkin pikku prinsessan pinkin pikku kortin moneksi pinkinsävyiseksi pikku hiutaleeksi ja sirotteli ne tuuleen vienosti hymyillen.

Prinssi kumartui lähemmäs ja kuiskasi vuotavalla, ihastuttavan petikamarimaisella äänellään: ”Minä tapan sinut.”

Ja häipyi paikalta.

Prinsessa tunsi hieman heikotusta, sillä prinssin sanat olivat niin hengästyttävän seksikkäät, että!

Prinsessa laskeutui myöhemmin kotinsa sisäpihan portaita sininen leninki päällään ihailevan väkijoukon keskelle ja hymyili miellyttävästi koko porukalle. Hän huomasi isänsä kädessä kansion ja, utelias kun oli, teeskenteli tönäisevänsä sen vahingossa lattialle.

Ja oh, mitä hän näkikään!

Kansio sisälsi monia kuvia taivaalla palavasta viivasta, jonka prinsessa tietysti sitten heti yhdisti hänen tähtiprinssiinsä ja ryntäsi pois omista juhlistaan ajaakseen erääseen satamaan jossa tietysti tämä hänen prinssinsä oli sabotaasipuuhissa.

Prinssi ei kauheasti tykästynyt, kun prinsessa ilmestyi hänen taakseen kesken sabotaasin ja nappuloiden painelun. Prinssi nimittäin piti kovasti nappuloiden painamisesta ja nautti kuunnellessaan niiden piipahtelua.

Anyway.

Prinsessa jäkätti jotakin prinssin selän takana ja prinssi, jota alkoi ärsyttää hieman liikaa, vetäisi taas esiin aseensa. Nyt täytyy mainita, ettei prinssillä ollut päällään mitään hienoa univormua tai mitään sillä hänhän oli sotilas ja sotilailla ei ole koskaan paljoa päällä.

Tai siis.

Prinssi oli hyvin säästäväinen, eikä hänellä ollutkaan muuta päällä kuin mustat, vartaloa nuolevat pyöräilyshortsit, keltaiset lenkkarit ja vihreä toppi, jossa oli pitkälle revenneet kaula-aukko ja käsiaukot.

Pysähtykäämme hetkeksi kuolaamaan.

Kiitos.

Prinsessa ei tunnistanut asetta, ja vaikka prinssi sitten lausuikin kuolemattoman lausahduksensa ja tähtäsi, ampui joku prinssiä suoraan olkapäähän!

No huhhuh!

Ampuja olikin sitten katolisen papin vaatteisiin pukeutunut, lyhkäinen poika jolla oli persuksiin ulottuva kullanruskea letti ja valtavat, lilat silmät ja suloinen ylöspäin kaareutuva nenä ja… Hyvä on, hyvä on, takaisin tarinaan.

Sheesh.

Prinssi ei kauheasti tykästynyt tähän uuteen käänteeseen ja sukelsikin kohti asettaan. Pappi ampui uudestaan ja osui prinssiä jalkaan.

Molemmat pojat melkein kuuroutuivat kun prinsessa kiljui päälle. Prinsessa tietysti polvistui auttamaan prinssiä (VAIKKA tämä oli juuri melkein ampunut hänet ja olisi onnistunut ellei se saamarin pappi, anteeksi vain, olisi ilmaantunut paikalle) ja tietysti prinsessa repi kalliista, sinisestä silkistä tehdystä puvustaan riekaleita sitoakseen prinssin haavat.

Pappi oli hieman hämmentynyt, ei vain sen takia ettei häntä kiitelty, vaan myös sen takia että prinssin takamus näytti niin houkuttelevalta hänen pyöräilyshortsiensa ansiosta ja prinssin siniset silmät olivat ihastuttavat ja helkkari soikoon, anteeksi, oli sillä prinssillä vielä kauniit hiuksetkin!

Hei, ole itse sotilas vuoden kestävässä sodassa kaukana tulevaisuudessa niin sitten nähdään kuinka hetero oletkaan!

Ahem.

Pappi päätti häipyä paikalta, sillä blondi typerys näytti hallitsevan tilanteen, ja kutsui esiin kyytinsä, suuren mustan Gundamin, ja ei, en nyt jaksa selittää, kysykää tunnin loputtua kiitos todella paljon, jolla oli sylissään prinssin Gundam ja päätti juuri häipyä kun prinssi puolestaan päätti räjäyttää koko roskan ja lentää vielä itse kaaressa veteen ja melkein hukkua ja…

Okei, okei.

Kuitenkin, prinsessa, sillä hänestähän minä nyt ensin puhuin, ja tämä on kouluaine enkä minä todellakaan aio kertoa mitä prinssin ja papin välillä tapahtui, sillä se on jo sitten K-18 kamaa ja me olemme kaikki alaikäisiä, lähti sitten pinkissä limusiinissaan takaisin juhliinsa eikä edes prinssiä viitsinyt pelastaa.

Myöhemmin sodan aikana kävi selville että prinsessamme olikin ihan oikea prinsessa, meinaan Cinq-nimisen paikan prinsessa ja että hänet oli adoptoitu ja että ihan oikeasti hänellä oli veli joka sitten olikin ”hyvä ystävä” kaikkien päävihollisen kanssa ja jolla oli pehvaan ulottuvat platinanvaaleat hiukset ja arktiset silmät ja karmea maski päässä ja… Ja hemmetti sentään, anteeksi, sen veljen nimi oli Zechs!

Aivan. Tajuatte pointtini.

No juu, sitten prinsessa kruunattiinkin jo koko maailman kuningattareksi ja ei, en minä liiottele enkä mitään, ja hän yritti kovin saada prinssin itselleen huutelemalla sattumanvaraisissa paikoissa: ”HEEEEEEERRRROOOO! Tule tappamaan minuuuuuttt!”

Ei. En tosiaankaan pelleile.

Saiko prinsessa sitten prinssinsä?

Ja tässä vaiheessa täytyy muistaa, että koko juoneen kuului tietysti vielä se että prinsessa polkaistiin takaisin alas valtaistuimeltaan ja että hänen kotipaikkansa Cinq tuhottiin ja että prinsessa alkoi saarnata totaalisen rauhan, eli pasifismin, puolesta ja että yksi todella sodanmielinen likka kiinnostui hänestä ja…

Anteeksi, höpötänkö minä?

No joka tapauksessa, sillä tarinamme on kohta lopussa ja minun selkääni särkee ja ääneni kähenee ja teitä ei voisi vähempää kiinnostaa, prinsessa ei sodan loputtuakaan saanut prinssiään.

Ja minä nauroin. Ai että miten minä nauroin.

Pinkki pikku prinsessamme jatkoi sodankin loputtua vielä pasifismista kaakattamista tärkeässä virassa, joten ei ole varmaan kovin ihmeellistä että toinen sota syttyi vuoden päästä ja että prinsessa TIETENKIN kidnapattiin ja että prinssin ja hänen kuuman pappi-poikaystävänsä piti lähteä pelastamaan prinsessaa.

Koko maailma uhkasi taas tuhoutua, mutta totta kai prinssi ja pappi ja sitten tietysti vielä ne kolme muuta tyyppiä, joita en ole maininnut ollenkaan tässä höpinässä ja jotka olivat ihan yhtä tärkeitä, pelastivat maailman.

Rauha laskeutui taas maan päälle ja kolonioihin avaruuden helmoihin.

Prinsessa ei vieläkään saanut prinssiään, vaikka kovasti koitti tätä kähmiä toisen sodan loputtua.

Ja nykyään tämä sodasta tykkäävä likka, siis se jonka mainitsin yhdessä lauseessa jota ette sitten tietenkään kuunnelleet, asuu yhdessä prinsessan kanssa ja he harrastavat villiä seksiä joka yö.

Entä pappi ja prinssi? Onnellisia.

Entä sitten ne kolme muuta tyyppiä, jotka mainitsin ohimennen? Onnellisia hekin, tosin sen yhden tyypin, jolla oli kireä musta poninhäntä ja kiiltävä naama, poikaystävä kuoli sodassa.

Too bad.

Sen pituinen se.
Joululahjoja tuli:

Harrilta kalelavakorvikset<3
porukoilta..muumi juttui
Sirkalta.. <3 tuli pilvien päältä sukat ja ihana pieni taulu "uskounelmiisi"
Tuijalta: Tommy Tobermannin se yks lasi juttu.. en muista nimeä
Suvilta kaikkee sälää+nipsu lautanen ja nuuskiskirja


Joululahoja meni mm:

Harrille: Haisulipyyhe <33333 ja kaikkee muuta,..tai kaks muuta jutskaa..
Kirstille hattiWatti mug
Suville kahvinporotin kippo ja känsäkirja
Reetalle tikittävä mustanhelmen kapteeni
isille hirveepyyhe
äitille lasittunu enkeli liiskattuna ikkunoitten väliin




UUSI vuosi 2008

Reeta kyläs
ilotulituksia
Yö romanssia
Ronja pyörii
Tulipalo
klo 7.30 nukkuu
klo 11.45 herätys

VUODEN 2008 KALENTERI:

tänään:
hullu naapuri
poliisi tutkii roskalaatikkoa

huomenna:
toppi jakso loppuu

ylihuomenna:
pelkkää lukiota

7.8.
Takaisin kopikselle.. en haluu..inhoon..en haluu :(

19.1.2008
Koti-ikäväpäiville kontirantaan

14.2.
Ystävänpäivä - ja kaikki tuovat hirveesti hienoja muumikortteja

helmikuu
kai abiristeily - en haluu sinne (melkein sairastun mutten ihan)

24.3.
Harrin synttärit

21.5.2008
Riikan synttärit + Jonnan

5.6.
ehkä bileet oli mikä oli.. Sonjaaaaa.....<3 (toivottavasti) *ikävä sonjaaaaaaa*

24.12.
Joutuaatto

25.12.
Pyhäpäivä - kaupat ovat kiinni suurimmaksi osaksi maata, eli en varmaankäy kaupas

9.6.
Suvi tulee peräs muttei viimeisimpänä (siis synttärit)

12.6.
Ronja 3v

21.12.
Reetan synttärit

31.1.2008-1.1.2009
UUSI VUOSI (ei tietoa missä) mutta tulee vuosi 2009

[Ei aihetta]Torstai 27.12.2007 13:35

hemmetti..minne ovat jouluomena limpparit kadonneet..? =(

[Ei aihetta]Keskiviikko 26.12.2007 21:00

Jouluja hiukkasen kaikille :)

pitää mennä, tolla hätä

[Ei aihetta]Keskiviikko 19.12.2007 20:59

tyttö tuli 17.12.07 meille :)

ronja tyttö <3

[Ei aihetta]Maanantai 17.12.2007 13:03

PALJONKO MAKSAT?

Sinulla on luonnostaan hiukset jotka ovat...
[ ] kiharat (200e)
[x] suorat (100e)
[ ] laineikkaat (50e)
[ ] korkkiruuvikiharat (15e)
[ ] kalju (5e)
[ ] joku muu (75e)
= 100

Silmien väri:
[ ] ruskea (1e)
[x] vihreä (75e)
[ ] sininen (50e)
[ ] tammenterhon väriset (100e)
[ ] joku muu (15e)
= 175

Pituus:
[ ] Yli 210cm (200e)
[ ] 200-209cm (175e)
[ ] 182-199cm (150e)
[ ] 165-181cm (75e)
[x] 144-164cm (45e)
[ ] Alle 144cm (45e)
= 220

Juotko alkoholia?
[ ] En (400e)
[ ] Vain lomilla/juhlissa (250e)
[x] Joskus (215e)
[ ] Kyllä (200e)
[ ] Vain viikonloppuisin (300e)
[ ] Joka toinen päivä (50e)
[ ] Kerran päivässä (15e)
[ ] Elän pulloni takia! (Menetit kaikki arvokkuutesi ja joudut aloittamaan 0 eurosta)
= 435

Näkö:
[ ] Täydellinen näkö (300e)
[x] Tarvitsen lasit/piilolinssit, mutta en käytä niitä (200e)
[ ] Likinäköinen (100e)
[ ] Lasit lukemista varten (75e)
[ ] Omistan lasit ja käytän niitä aina (50e)
[ ] Piilolinssit (25e)
[ ] Olen käynyt silmäleikkauksessa, näköni vuoksi (10e)
= 635

Autosi väri (tai perheesi auto):
[ ] pinkki (2000e)
[ ] tumman punainen (800e)
[ ] kulta (700e)
[ ] harmaa (600e)
[ ] sininen (900e)
[ ] valkoinen (475e)
[ ] musta (450e)
[x] punainen (400e)
[ ] vihreä (350e)
[ ] hopea (300e)
[ ] purppura (250e)
[ ] metallinen (200e)
[ ] keltainen (100e)
[ ] ruskea (20e)
[ ] ruosteinen (15e)
[ ] ei autoa (0e)
= 1035

Kengänkoko:
[ ] 48 (300e)
[ ] 46-47 (200e)
[ ] 44-45 (700e)
[x] 38-43 (500e)
[ ] Alle 38 (550e)
= 1585

Kolme lempiväriä:
[ ] vihreä (750e)
[ ] punainen (600e)
[x] musta (100e)
[ ] keltainen (475e)
[x] sininen (300e)
[ ] ruskea (50e)
[ ] purppura (225e)
[ ] valkoinen (400e)
[ ] turkoosi (350e)
[ ] oranssi (300e)
[ ] pinkki (100e)
[x] joku muu (50e)
= 2035

Käytitkö laskuria tähän?
[ ] Kyllä (0e)
[ ] En (1000e)
[x] Joihinkin kysymyksiin (750e)

= 2785 €

minusta tuli onnellinen kun..Maanantai 17.12.2007 12:55

käytiin kuopiossa..harri ei tosin ostannu mitään mutta tukena ja turvana ostoksilla ja kuskina.. oli kyllä mukaavaa..joskus uusiksi ;) olihan nuo kaupassakin että hyvä poikakaveri ku seurana :)

ja meinas tulla perheenlisäystä mukaan..ei vielä.. mutta katellaan..ehkä joku päivä.. ;)

päivä kerrallaan..

KAIKEN aikaan saan.. :)



'*****

Killi oli eilen taas kylässä iltapäivän..mukavaa oli ^^ Harriki tykkäs vaikka se oli vähän että laiska kissa kun nukkuu koko ajan :D mutta olihan se monta tuntia pihalla juossu...

molemmilla sama housumaku.. x)

*****


Oli onni, olen onni, on onni

Minusta tulee onnellinen, kun...Maanantai 17.12.2007 12:50




Ihmiset vakuuttelevat itsellensä, että elämä muuttuu paremmaksi kunhan
on mennyt naimisiin, saanut lapsen, sitten toisen.
Sitten ollaan turhautuneita, koska lapset eivät ole tarpeeksi vanhoja
ollakseen tyytyväisiä ja että itse olisi tyytyväisempi, jos he
olisivat.
Sen jälkeen ollaan turhautuneita siitä, että on teinejä, joita pitäisi
käsitellä oikein.
Ilo tulee olemaan suuri, kun he kasvavat siitä vaiheesta.
Sitä uskottelee itselleen, että elämästä tulee täydellinen,
kun partneri ottaa itseään niskasta, kun hankkii uuden auton,
kun pääsee sille matkalle sitten kun on eläkkeellä.
Totuus on, että ei ole olemassa parempaa tilaisuutta arvostaa elämää
kuin
tässä
ja nyt. Ellei nyt, niin koska? Elämäsi on aina täynnä muutoksia.

On parasta vain myöntää tämä
itselleen ja päättää olla onnellinen kuitenkin.
Onnellisuus on tie. Joten arvosta jokaista hetkeäsi ja arvosta
sitä vieläkin enemmän, koska olet saanut
jakaa sen jonkun erityisen kanssa....
ja muista, että aika ei odota ketään.

Joten älä enää odota....

kunnes olet maksanut koko autosi
kunnes hankit uuden auton tai kodin
kunnes lapset muuttavat kotoa
kunnes alat opiskella taas
kunnes lopetat opinnot
kunnes laihdut 10 kg
kunnes lihot 10 kg
kunnes pääset naimisiin
kunnes eroat
kunnes saat lapsia
kunnes pääset eläkkeelle
kesää
kevättä
talvea
syksyä
kunnes kuolet

Ei ole olemassa parempaa aikaa
olla onnellinen kuin nykyhetki. Onni on matka,
ei määränpää. Joten tee työtäsi niin kuin et tarvitsisi rahaa,
rakasta niin kuin sinua ei olisi
koskaan loukattu ja tanssi niin kuin kukaan ei näkisi sinua.

[Ei aihetta]Perjantai 14.12.2007 11:57

huomenna ehkä kuopioon :)

suvi ja kirsti vaan nuita MUTTEREITA kahteleevat---

[Ei aihetta]Keskiviikko 05.12.2007 17:36

ja voi HARMI.. 18 ja puoli synttärit jäi pitämättä..vaikka ois ollu sunnuntai (ehkä kenties?)

nyt uimaan pulipulikoimaan..