IRC-Galleria

Muovatessaan naista, Jumala oli tullut jo kuudenteen ylityöpäiväänsä.

Silloin ilmestyi eräs enkeli paikalle ja kysyi:
"Miksi käytät näin paljon aikaa tähän yhteen?"

Ja Herra vastasi:
"Et ole tainnut nähdä kaikkia niitä erityisominaisuuksia, joita olen asentanut naiseen?"

"Hän kestää pesua. Hänessä on yli 200 taipuisaa taivutettavaa niveltä.
Hän toimii minkälaisella ravinnolla tahansa. Hänellä on vartalo, joka voi syöttää ja hoitaa neljääkin lasta samanaikaisesti.
Hänen suudelmansa lääkitsee kaiken polven pienestä naarmusta särkyneeseen sydämeen.
Ja kaiken tämän hän pystyy tekemään vain kahdella kädellä."

Enkeli ihmetteli kaikkia näitä ominaisuuksia,
“Vain kahdella kädellä?....Mahdotonta! Ja tämäkö on vain perusmalli?
Liikaa työtä yhdelle päivälle... Odota huomiseen ja tee hänet valmiiksi sitten.“

En tee, vastusti Herra,
"Olen niin lähellä saada valmiiksi nämä sydämeni suosikkiominaisuudet.
Hän parantaa itse sairautensa, ja pystyy työskentelemään 18 tuntia päivässä."

Enkeli tuli lähemmäs ja kosketti naista.

“Olet tehnyt hänet pehmeäksi, Herra?”
“Hän on pehmeä”, sanoi Jumala, mutta olen tehnyt hänet myös vahvaksi. Et voisi uskoakaan mitä hän kestää ja mistä hän selviää .
“Osaako hän ajatella?” kysyi enkeli.
Jumala vastasi:
“Ei ainoastaan ajatella, vaan myös pohtia ja sovitella”
Enkeli kiinnitti huomion johonkin, ojensi kätensä, ja hipaisi naisen poskea... “Herra, tämä malli taitaa vuotaa”
“Minähän sanoin laittaneeni häneen
paljon ominaisuuksia.
Se ei ole vuoto... Se on kyynel”,
oikaisi Herra enkeliä.
“Mitä tarkoitusta varten se on?” kysyi enkeli.
Jumala sanoi:
“Kyyneleet ovat hänen keinonsa ilmaista itseään, ilmaista suruaan, rakkauttaan, hellyyttään, yksinäisyyttään, intohimoaan ja ylpeyttään.”


Tämä teki enkeliin suuren vaikutuksen;
“Olet nero, Herra. Olet ajatellut kaikkea.
Nainen on todellakin ilmiömäinen!”
Tietenkin, sehän on nainen!
Naisilla on lujuutta, joka ihmetyttää miehiä.
He kestävät katastrofeja ja selviävät raskaista taakoista.
Silti heillä on iloa, rakkautta ja herkkyyttä.
He hymyilevät huutaessaan, laulavat itkiessään. Itkevät ollessaan onnellisia ja hymyilevät jännittäessään.
He taistelevat sen puolesta, mihin uskovat.
He seisovat vääryyttä vastaan.
He eivät hyväksy sanaa “ei”, ennen kuin ovat vakuuttuneita ettei muita ratkaisuja ole.
He antavat itsestään perheensä hyväksi.
He saattavat lääkäriä pelkäävän ystävättärensä lääkäriin.
He rakastavat ilman ehtoja.
He itkevät lapsen avatessa silmänsä ja iloitsevat
ystävänsä onnesta.
He ilostuvat kuullessaan lapsen syntymästä tai häistä.
Heidän sydämensä murtuu ystävättären kuollessa.
He kärsivät ystäviensä murheiden mukana, ja ovat vahvoja vielä silloinkin, kun eivät uskoisi enää jaksavansa.
He tietävät, että suukko tai halaus parantaa särkyneen sydämen.
Mutta, naisessa on silti yksi vika!
Hän unohtaa...
oman arvonsa.

etuhammas paskaks tänää muumitikkarista :s ei sitten sen ihmeempiä, kiitti heipsunkeipsun :)

Lahjoitathan sinäkin oman osuutesi maailman AIDS-ihmisille? :)

Naisen logiikalla naisen logiikka on aina oikeassa. Et repikää siitä jätkät!

Valuu kyynel silmästä
toinen toisensa jälkeen
ne vierii alas pitkin poskea karheaa
eikä kukaan muu
sitä ymmärtää voi
miten toisen sisältä
voi viiltää niin kipeästi

*Uusi päivä jälleen edessä on
kaikki kaatuu niskaasi
eikä enää mikää
ei siis mikää
tunnu hyvältä*

Niin taas joku huutaa
Mulle joku jaksaa koko ajan huutaa
että kaikki on minun vika
ja että pilasin taas kaiken

*

Ei sitä kestä
ei sitä jaksa loputtomiin
pala kurkussa auringon noustessa
yön valvotun jälkeen
asiat on loppuun mietitty
eikä minua enää kukaan kaipaa
ei minua enää kukaan tarvitse

*

ehkä paras kappale ikinä : ) ihana video ja kappale ^^

http://www.youtube.com/watch?v=j7g6LenMQ5E

ihanaa, tänään ei pitäisi sataa ollenkaa, vaikka aamulla kerrottiin toisin =) oli vapaata ulkona oloa vilustumatta =)

Vaakku Varis raakkuu hopeakuusen latvassa.
Se kertoo elämästään siinä toivossa,
että joku kuuntelisi sitä,
ja kertoisi omia kokemuksiaan.
Se odottaa löytävänsä jonkun,
jonka kanssa se voisi jakaa koko elämänsä,
niin menneet, kuin myös tulevat.
Mutta ainoaksi ystäväksi sille jää hopeakuusi,
sekä syystuulen huokaukset.

Tuo kissa.
Se makaa rauhallisesti tuolilla, nauttien lämmöstä ja kylläisyydestä.
Jokin tuossa rauhallisuudessa saa minut kuitenkin levottomaksi.
En tiedä mikä.
Lopulta kissa huomaa levottomuuteni, se hyppää viereeni sängylle.
Rapsutan vähäsen.
Kissa alkaa kehrätä, ja rupeaa kiehnäämään lisää huomiota.
Ja jälleen myös minä olen rauhallinen.

Maa on täynnä lehtiä. Vihertävästä nurmikosta ei ole enää paljoakaan jäljellä. Ehkä koivuissa on vielä muutama vihreä lehti siellä täällä. Mutta nekin putoaa ihan pian.
Joutsen jos toinenkin lentää pääni yli. Aurinko tulee pilven takaa piilostaan. Viikojen sade taukoaa vihdoin. Löydän lehtikasan. Mieleni tekee hypätä siihen. Lähden juoksemaan sitä kohden. Mutta.. Jokin saa minut pysähtymään. Löydän siilin kasasta. Se tuhahtaa hieman, ja lähtee taapertamaan kohti seuraavaa lehtikasaa.