Ne kasvot lämmittivät minua ennen
Hyvästi-ei ole enää sanoja sanottaviksi
Hautasi vierellä on risti
Ja nuo ikuisesti palavat kynttilät
He tapasivat rakastaa, vaikka oli paljon
menetettävää Räpäytä silmiäsi vain
kerran ja näe kaikki raunioina
Eivät puut hylkää kukkia
Vaan kukat hylkäävät puut
Jonain päivänä opin rakastamaan näitä arpia
Yhä tuoreita tulipunaisten sanojesi terästä
Älä koskaan haikaile paremmasta maailmasta
Se on jo sävelletty, näytelty ja kerrottu
Jokainen ajatus, musiikki, jota kirjoitin
Kaikki, toive yöstä
Opeta minulle intohimoa, sillä pelkään sen olevan mennyttä
Osoita minulle rakkautta, pitele hylättyä
Niin paljon enemmän halusin antaa
Niille jotka rakastavat minua
Olen pahoillani
Aika näyttää (tämä katkera hyvästijättö)
En elä enää häpeää, tai itseäni, tai sinua varten