IRC-Galleria

Se on hassua kun on olo että asiat alkavat luistamaan niin sitten kaikki menee vituilleen... tehokkaasti...

Olen niin maassa että en jaksa edes kyynelehtiä...

Menetin arvokkaimman asiani...

Kaikkeni...

Mutta minä elän vieläkin...

Se on tullut todistettua että viina ei auta tilanteessa mitenkään... pahentaa vain tilannetta... Ja valheessa on pakko elää ja sitä täytyy uskoa... Koska kaikki mihin uskon ja turvaudun on vain valhetta paremmasta huomisesta... Ja se että suurinosa mitä minulle ikinä sanotaan on valhetta... Ja kun uskottu elämänkumppanikaan ei voi kertoa totuutta vaan karttelee kaiken suoraan sanottavan... Luottamusta ei tunnu olevan...

Kai olen vain niin epäuskottava että minulle ei kannata vaivautua sanomaan totuutta... Valehdellaan vain tai sitten ollaan hiljaa...

Masentaahan se...

Tämä kirjoittaminen helpottaa oloa... Mutta vain tiettyyn asteeseen saakka... Toivon vain kykeneväni selviämään tästä valheiden helvetistä...

Ne muutamat ihmiset jotka kykenevät puhumaan totta ovat arvossa arvaamattomassa minun arvomailmassani... Toivoen että puhuvat totta... Koska minä luotan heihin...

Aika kultaa muistot... Ja haavat...

Pettynyt olen kuitenkin jälleen kerran...

Kyllä...

Kyseisen herran tuotanto kolahtaa ja komeasti päähäni tällä hetkellä...

Tuli sitten itse munattua taasen kokonaisuutena tämän viimeisen 48h aikana kaikki syyt olla iloinen. jne... Väärinkäsitykset ovat perseestä... ja siihen ajautuu kun eivoida sanoa asioita suoraan vaan kierrellään ja annetaan aivan tolkuttoman väärä kuva...

Humalassa... Siis melkolailla vahvassa sellaisessa tulee sitten ymmärrettyä väärin ja sitten alkaa alamäki...

Empä ole meinaan ihan hetkeen noin onnessani viinaa ottanut. En todellakaan... Viime juhannuksena... Ehkä... Jos olin silloinkaan näin sekaisin... Kuvat kertovat paljon...

Mutta silti en mennyt tekemään mitään tyhmyyksiä... Heh... Kivaa oli... Ja heti uudestaan kun seuraava risteily koittaa...

Toivottavasti huomenna koittaa parempi huominen...

Kyllä...

On se aika vuodesta... Kuulemma... Legendaarinen TheRisteily edessä... xD

Päivä tukholmas risteily tietää pahaa... jos osa sakista ei hukkaa itteensä tukholmaan niin tapahtunee ihme... =P

Mutta tästä sitten naputtelen kuulumisia jahka palaan.. jos palaan... hhehe...

=)

Joo... tänpäivän (07.04.2006) sivulla 17 alalaidassa sit tuo mun nappaama foto. =)

Vartti julkisuudessa... Jee!

Köyhät on huvit ja itserakkaus on sairaus. =)

Meen nukkumaan... xD

Mo lähden Worssaan... Vittujakos mä tääl mätänen...

Toivon vain että asiat lutviutuu ja rauha palautuu...

Jos ei ni sit ei oo pahemmin syytä tääl keekuloidakkaan...

Jaksaa vaan masentaa...

...ja sekin viel vituttaa et kitistään et en tee mitään...

Niimpä...

Istun tosissaan koneella 24/7 juu...
Käyn ulkona vain röökillä...
En omista sosiaalisia suhteita...
Jne...

Kaikki olettamuksia...

...ja niiden pohjalta tuomitaan...

Elämä on...

Se että koulu menee vituilleen ja kaikki siinä ohella ei tarkoita sitä että dataisin 24/7...

Porukka jokka tietää paljonko mul palaa savukkeita niin voinee kyl todeta et jotain eroa on et polta tuon 1-5 savuketta päivässä nykyään... Lievää muutosta siis...

2-4h päivässä puran adrenaliinia veke punnertamalla, vattalihaksia takomalla, jne omaa kuntopiiriäni suorittaen...

Ulkona tulee seilattua sitten kans kohtuusti kamera kourassa...

Mutta kukapa tämänkään todistaa kun hihhuloin yksikseni täällä kontulassa...

Eipä ole taasen hommat hanskassa ja sit ihmetellään...

Tähä on minun omaa itseäni vastaan nostamaa kapinointia ilman mitään syytä...

Mutta ei oo pakko uskoo ei sitten millään...

Vituttaa, Masentaa, jne -> ajaa tekemään hassuja juttuja joita tein viimeksi alaasteella...

Kokeilin että kuinka pää kestää... No niin paljon hedaril päätä tuohon 30mm MDF levykuutioon kuin kykenin (kekkä tietää mitä tarkotan) -> meina tajulähtee... mutta eipä ees lamaannuttanu... koomista... EIKÄ EDES SAATANA PUNOTTAVAA JÄLKEE! Ei kertakaikkiaan mitään jälkee... Vittu... Rauhotuin melko kiitettävästi kuitenkin...

Joten tuli todettua et vanha hyvä tapa toimii komeasti...

Itsetuhoinen? KYLLÄ!

Tarpeeksi kauan kun itsensä kukin pitelee tunnontuskiaa, agressioitaan vihaansa, turjautuistaan, jne sisässään purkamatta sitä mihinkään on melkolailla epäterveellistä...

Huvittavin asia on vain et mo en nää mun rilleil enää tarkasti... :P

Tais mennä optiikka vituilleen... Vittu kun joutuu tihruumaan tätä näytönkin tekstiä aika pahasti...

Mutta jysäri on sit pukkaamassa... no se lähtee sillä millä tulikin...

PS. jos olet lukenyt tähän saakka ja et minua tunne niin ihmettelen että mitä vittua siinä sitten luet?

Yritän itseäni rauhoitella sinffonia hymneillä... turhaan...

Jees...

Ja taisimpa saada noit NESTE Oilin liekityskuviakin sitten itte lehteen... jee...

tästä edeten...

Melko heikossa hapessa edetään...

se että täällä helsingissä masentuu melkovoimakkaasti yksin ollessa ja ainoa tapa kommunikoida on joko puhelin tai tietokone niin siitä sitten rangaistaan ja lujaa kun puhuu itsensä tärviölle puhelimella ja siirtyy koneen ääreen niin se onkin sitten pahempi homma...

Kumpi o järkevämpää... puhua 1000min +300txt kilari paketti reilusti yli 100€ laskuun... vaiko jubailla Ircin, Mesen, skypen, jne kautta kiinteeseen nettitaksaan?

Kun täällä on niin halpaa niin täällähän voi tehdä mitä vain... Harrastaakkin voi melkein mitä vain... jos omaisi 2000€/kk tulot... Muttakun valtiolta saa sen koko 433€/kk miinus pakolliset vuokrat sun muut kivat laskut ni eipä siinä pahemmin ole hynää elellä... Ja sit roiskitaan paskaa niskaan kun kitistään että en tee muutakuin olen koneella...

Jaksaa nyt jo niin sanotusti naurattaa asia... Vaikkakin masentaa aikalailla saatanasti se että parisuhde kestää sen et oon täällä mut ei sitä et oon koneella juttelemassa ja pitämäs yhteyttä ihmisiin...

Koulu menee suorastaan päin vittuja... Ja todettakoon että eipä ole paskaakaan inspistä että sen puoleen... Väärä mies väärällä alalla... Yksinkertaista... Vituttaa,,, 17v väärää päämäärää tavoitelleena (1989 - 2006) on olo että ei oo pahemmin tullut taas voittoarpaa otettua.. Nyt kuitenkin yhteishaussa uudet kujeet...

Mutta mikäs tässä on ollessa... Kaikki syyt miksi ponnistella onvat menneet kakkulan kaivoon... Masennus raivoaa todella suurella volyymillä... Ammattilaiset suosittelevat mielenterveys lääkkeitä ja muutenkin hoitoa... Muutamat sanoo et tää on normaalia noin ekan vuoden ja loput vaan totee et kyl se siitä...

Mutta silti on melko rujoa katsoa itseään peilistä silmät punasina ja huuli väpättäen... Toisinsanoen vollottaen kokoajan...

Et vahvasti menee et ei siinä mitään..

Se on hassua että kuinka ihminen lamaantuu kun tämä masentuu... Rupeaa hallusinoimaan kaiken negatiivisesti... Ylireagoi ja ampuu yli... On suurinpiirtein valmis tukahduttamaan itsensä itsesääliin, jne...

Mutta lopulta oivaltaa että miksi ylipäätään tekee näin?

Kun voisi yrittää löytää ratkaisun ongelmaan... Miettiä tekojaa... Korjata virheensä... TAISTELLA JUMALAUTA! ...eikä luovuttaa... Kuten jo melkein tein...

Se on hassua kuinka hyvä elokuva voi parantaa mailmankuvan niinkin tehokkaasti... Saada ajattelemaan omaa nenäänsä pidemmälle... 163min pelkkää seuraamista ja pohdintaa...

Mutta pelkään vain että olen jo myöhässä... Kuten aina... Mutta en laske sen varaan... Ihmeitä on koettu ennenkin... Tosin todella harvoin... Mutta silloinkin sitäkin onnellisempina...

-> Jokainen joka minut tuntee, potkikoon minuun liikettä jos meinaan jäädä jumittamaan ja masentamaan mailmaa... Jumalauta ei ole mitään syytä! Ja jos on muka syy masentua niin varmana löytyy parempi syy olla masentumatta!

Kaikki esteet mitä ihminen omaa ovat mielikuvituksen tuotteita! Jos päättää että ei osaa jotain niin sitten ei osaa... Se on tarkalleen omasta tahdosta kiinni... Me kykenemme juuri siihen mihin haluamme...

Mutta aina ei kärsivällisyys riitä... Eikä kunnianhimokaan... Ja rupean uskomaan omiin valheisiini että en muka kykene... Juuri tämän takia minä epäonnistun! Lakkaan yrittämästä vaikka panoksena on parisuhde joka on minulle kaikki kaikessa!

Mutta nyt menen nukkumaan... Keräämään voimia tulevaa varten...

Roger Out!

Kyllä...

Jälleen mailma masentaa kahta pahemmin... Ainoakin elämääni valaiseva asia tällä hetkellä hiipuu uhkaavasti...

Minä olen ja teen vain kaiken päin vittuja... Ja kaikki yritykseni luoda jotain tuomitaan...

11:sta päivä poissa koulusta alkaa kertomaan karua kieltään... En vain yksinkertaisesti päässyt ylös sängystä...

Elämä on...

Mutta välillä asiat ovat niin että on pakko mennä liian pitkälle kun ei voi muuallekkaan mennä...