Meni suunnitelmat uusiksi.
Onneksi olin varautunut jo ennakolta ja laatinut varasuunnitelman.
Aamu oli aivan kamala.
Ahdistaa kaikenlainen negatiivinen palaute.
Ja varsinkin, kun en osittain ole edes syyllinen mihinkään.
Saatanan juoruämmät, kun jaksavat jauhaa paskaa toisista, kun ei ole omaa elämää.
Voisinhan miekin mennä itkeskelemään niiden perseellään istumista ja paskanjauhantaa, mutta miksi asettuisin samalle tasolle?
Ei ikinä!
Tänään on kyllä niin ahdistavaa ollut, etten oikein tiedä, että miten päin olisi helpointa hengittää.
Kiroan tässä saman tien suuren suuni, jonka olisi voinut pitää kiinni, mutta kun mie en ikinä ajattele ennen kuin puhun!
Sellainen taito on jäänyt oppimatta.
Oli tässä päivässä sentään muutama valopilkkukin, mutta ne pidän itselläni.
Ainoat asiat, jotka saavat minut hymyilemään tällä hetkellä..:)
Kiitos niistä.