Ukkeli meni sisään ja ulos,
kunnes näki, mikä oli tulos.
Kello tuli jo viis,
nukkumaanmenoaika siis.
"Tuutko vielä takas?",
ukkeli sillon tokas.
"Kai mä tuun,
ensin kaadan puun,
ja lennän ympäri kuun,
kunnes katkon luun.
Sen jälkeen varmaan tuun."
"Okei", sanoi ukkeli,
"Tuutko vaik ois huono keli?
Läpi tuulen ja tuiskunko vie
silloin sinunkin tie?"
"Tottakai", sanoin
ja vankilasta vapautta anoin.
Se harminpaikka ois,
jos vankilasta pääsis en pois.
Sitten en voisi tulla,
vaikka teillä odottais mehu ja pulla"