kertosäe:
Mä tiedän tiedät sen, mut sitä siedä en
totuutta kiellä en, sä aiot niellä sen
Sä tiedät tiedän sen, mut sitä siedä en
kun mun on paha olla, sun on paha olla
On kolkyt päivää kolkyt yöt ku kakstoist kertaa vuodes syön
mä kerron sulle huolet työst, kiersin sun kaa suomee myös
Ei kelvannu puolet vaan ryöstät vaadit kaiken ja yöt
Mun on paha olla, sun on paha olla
Meni tuntei päivii viikkoi mä löysin susta vikoi
löysit musta liikoi vikoi iskit mun rintaani kiiloi
ja nyt me etitään piiloi, naiset kieroi miehet sikoi
mun on paha olla, sun on paha olla
En enää tiedä onko, tässä nyt mitään järkee
kumpikaan ei puhu vaan soittaa suutaan
Molemmat on niin loppu ei täs oo mitään järkee
Mun on paha olla, sun on paha olla
Hei kulti, kulti miten me tähän tultiin siitä kun kumpi tunti
yhdes se tuntu kummalta, nyt kumpiki on lähdössä eri suuntiin
jos tuntuu hei et meidän neliöstä tuli rubiikin kuutio
No joo kylhä meil meni hyvin mut sit sä tyrit ja mä tyrin
ja hommat keitti yli ja sylistä hypättii et syyllistä tuntu tyypillistä
Mun on paha olla, sun on paha olla
En enää tiedä onko, tässä nyt mitään järkee
kumpikaan ei puhu vaan soittaa suutaan
Molemmat on niin loppu ei täs oo mitään järkee
Mun on paha olla, sun on paha olla
kertosäe
he heei, he heei nyt mä lähden menemään
e eei, e eei en aio jäädä tänne näin
aio katsoo taakse päin, ovi kiinni sinne jäin
Nyt mut on hyvä olla, sun on hyvä olla
En enää tiedä onko, tässä nyt mitään järkee
kumpikaan ei puhu vaan soittaa suutaan
Molemmat on niin loppu ei täs oo mitään järkee
Mun on paha olla, sun on paha olla
En enää tiedä onko, tässä nyt mitään järkee
kumpikaan ei puhu vaan koittaa huutaa
Molemmat on niin loppu ei täs oo mitään järkee
Mun on paha olla, sun on paha olla