IRC-Galleria

"On tapahtunut murha!", sanoin. "Ala hopise holmoja, hassu", sanoin han nauraen. Sitten mina naytin todistusaineiston hanelle. Viimein han paatti alkaa tutkia asiaa ja mina huokaisin helpotuksesta. "Ainakaan en ole tulossa hulluksi", ajattelin.
Seuraavana paivana han tuli luokseni ja sanoi "Han on viela elossa mutta hanet on kirottu! Hanet on viety salaiseen lahkoon!". "EEEEEEEEIIIIIIIIIIIIIIIIIII!! Tiesin etta jotain oli tapahtunut. Olimme niin laheisia ja yhtakkia hanta ei kuule eika nae. Tiesin etta jotakin.... mutta kirottu? Oletko varma?!". Han katsoi vaikeentuneena alas ja kaivoi laukustaan kuvat jotka nayttivat hanet sidottuna. Han naytti niin sairaalta etta aloin itkemaan. "Me pelastamme hanet. Lupaan sen! Ala itke", han sanoi ja antoi ison halin. Hankin naytti epavarmalta, kuin ei olisi niin varma lupauksestaan.
2 viikon kuluttua me tapasimme aseistettuina. Mina purskahdin nauruun kun nain hanet. Han oli peitetty aseilla ja koysilla ja puukoilla ja ritsoilla ja miekoilla ja kuulilla. "Oletko varma etta tarvitset kaikki nuo?! Pysytko edes pystyssa?", sanoin kun olin rauhoittanut. "Ah ei ne ole edes oikeita", han sanoi hymyillen ja heitti koko ronkan lahimpaan roskaponttoon.
Istuimme hanen autoonsa ja ajoimme pari tuntia, kunnes han pysahtyi yhtakkia. "Naeko tuon valkoisen talon noiden puiden valissa? Sinne me menemme. Jatan auton tahan etteivat he kuule tuloamme." Nousimme ulos autosta ja minua alkoi pelottamaan. Jalkani eivat tahtoneet liikkua ollenkaan. Hiivimme hiljaa kunnes olimme talon takaovella. Kurkimme sisaan pienesta ikkunasta. En voinut uskoa silmiani! Koko talo oli taynna lehmia! "Mita ihmetta taalla oikein tapahtuu?!", kysyin itkien. "En halunnut kertoa sinulle aiemmin, mutta taman kaiken takana on lehmat. Heidan johtajansa The Lehma laittoi nuo vasikat siskosi peraan ja vihdoin saivat hanet tanne uskotellen etta taalta saa ilmaista viinaa joka paiva. En halunnut kertoa sinulle ettet jarkyttyisi liikaa..", han sanoi nolona ja jatkoi "mutta tiedan nyt etta minun olisi pitanyt varoittaa sinua ensin." "No ei silla nyt ole valia. Lahdetaan vain etsimaan hanet etta paasemme joskus pois taalta!", sanoin. Mina kavelin suoraan sisaan ja kaikki lehmat kaantyivat katsomaan minua. "Mita sina teet?! Tule pois sielta!", han huusi peraani. "Mita? Ne ovat vain lehmia.", sanoin. Kaannyin taas lehmien puoleen ja sanoin "Missa The Lehma on, haluan nahda hanet! NYT HETI!" "AMMMUUUUUUUU!", lehmat sanoivat. "Ah, eihan tassa ole mitaa jarkea.", sanoin ja viimein hankin huomasi ettei lehmista ole mitaan vaaraa ja seurasi minua sisaan. Avasimme kaikki ovet ja kaapit kun yritimme etsia hanta. Viimein saavuimme ylimpaan kerrokseen ja haistoimme lehmankakan hajun. Seurasimme hajua ja vihdoin tulimme vastatusten The Lehman kanssa. "Anna hanet takaisin! Sina et ansaitse hanta!!", han sanoi kun mina olin liian vihainen etten voinut edes katsoa sita. "AMMMUUUUUUU!", kirkui The Lehma ja asettui hyokkays asentoon. Sen Isot Sarvet tahtasivat meita pain. Mina kaivoin taskustani suklaapatukan ja annoin sen The Lehmalle "Noni kiltti lemmukka, missa minun sisko on?", kysyin. "Ammummummummumuu", The Lehma sanoi, suu taynna suklaata ja osoitti sarvellaan oveen joka oli suljettu. "Miten sina tuon teit?", han kysyi kuiskaten. "Tiedatko yhtaan tyttoa joka pystyy vastustamaan suklaata?", sanoin hymyillen salamyhkaisesti. Han hymyili takaisin. Avasimme suljetun oven ja siella han oli, sidottuna seinaan kiinni, tuijotti vain eteensa. Annoin hanelle suklaata ja tilkan vetta ja han herasi eloon taas. Antoi minulle ison rutistuksen ja kiitti pelastuksestaan. "En ikina enaa lankea vasikoiden valeisiin!", han sanoi. "No et varmasti, en ikina paasta sinua nakyvista kun en halua ikina menettaa sinua!!", sanoin rutistaen hanta kovasti. Sitten halasin ystavaani jonka ansiosta sain siskoni takaisin. Lahdimme kaikki yhdessa kotiin odottaen uutta seikkailua.

Menen ostamaan vikan lahjan tanaan. Ja laitan postiin!

Miks Katja on niin kyrpaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!