IRC-Galleria

Kävin sit just vikan kerran mummun kämpällä, tyhjennettiin koko helkkarin asunto. Siel on mulle niin paljon rakkaita muistoja, vaikee kuvitella, etten mä enään koskaan palaa siihen kotiin . Sain istua vikan kerran pihakeinussa ja kuvittelin kai mummunkin sinne. Katselin ympärilleni, sitä lumista maisemaa. Mä tajusin, että osa mun elämästä jää sinne. En koskaan unohda aikoja, jotka mä siellä vietin. Hautajaiset on 20.3, vähän mietin, että mitä siitäkin tulee. No jokatapauksessa, huomenna oon vihdoin palaamassa taas koulunpenkille, vaikka se vähän haikeeta onkin : ) . Sain mummun vanhan päiväkirjankin, sitä on ihana lukee. Siel on juttuja kaikesta, se oli niin onnellinen. Kuolema tuli ihan yhtäkkiä. Mä nään kokoajan sen hymyn, kun se katso muhun vikaa kertaa. Varjelen sun päiväkirjaas, aina vaan.

<3. Älkää hei kaverit, tutut välittäkö, jos oon hiljanen/vaisu, se ei todellakaan johdu teistä ja te ootte ollut ihan mieletön tuki mulle, kaikki te.<3 Silti sydän kyselee kokoajan, miks tän piti just nyt tapahtua, kun kaikki oli hyvin. Justhan oli joulu, minkä mä vietin myös mummun kanssa. Oon silti kiitollinen näistä vuosista, en ois millään voinut maksaa sitä kaikkea takasin. Enkeli taivaan vapaana kiitää, tähdet illalla taivaalle kirkastaa.. <3