IRC-Galleria

Me muutetaan enskuus kai stadii, ku mun äiti on siel töis ja sillai. :(
tulee teit kyl ikävä, mut käyn kumminki joskus viel tääl.
.
.
.
---> LÄPPÄ OLI ! kopioi tämä minuutissa tai, läheisesi muuttaa oikeasti.

1.Laita sormi nenäsi päälle
2.Pidätä hengitystäsi 5 sekunttia.
3.Sano ihastuksesi/rakkaasi nimi.
4.Kyseinen henkilö pyytää sinua ulos ensiperjantaina
5.Huomenna on elämäsi paras päivä.
6.Jos et kopioi tätä päiväkirjaasi,huono onni seuraa sinua koko loppupäivän ajan,ja kuolet viikon sisällä.

Lisää tämä pikku merkintä blogiisi 10 min aikana niin sinun ihastuksesi PUSSAA/HALAA/KYSYY: SEURUSTELLAAKS? 1-2 päivän aikana!<3

There's a girl in the mirror
I wonder who she is
Sometimes I think I know her
Sometimes I really wish I did
There's a story in her eyes
Lullabies and goodbyes
When she's looking back at me
I can tell her heart is broken easily

'Cause the girl in my mirror
Is crying out tonight
And there's nothing I can tell her
To make her feel alright
Oh the girl in my mirror
Is crying 'cause of you
And I wish there was something
Something I could do

If I could
I would tell her
Not to be afraid
The pain that she's feeling
The sense of loneliness will fade
So dry your tears and rest assured
Love will find you like before
When she's looking back at me
I know nothing really works that easily

'Cause the girl in my mirror
Is crying out tonight
And there's nothing I can tell her
To make her feel alright
Oh the girl in my mirror
Is crying 'cause of you
And I wish there was something
I wish there was something
Oh I wish there was something
I could do

I can't believe it's what I see
That the girl in the mirror
The girl in the mirror
Is me

¤ Oletko ollut koskaan jälki-istunnossa: Viimeksi tänään päälle tunnin haravoimassa koulun pihaa enkä ees tajunnu et oli menny yli tunti ennenku Piironen tuli sanoon et se on pitäny meitä yli-aikaa . Jippijee. Mä vaadin korjausta.
¤ Käytösnumerosi: 7
¤ Huonoin käytösnumerosi: 6
¤ Kuinka monta kirjainta on ihastuksesi sukunimessä: En kerro
¤ Juotko kahvia: En yleensä.
¤ Onko sun kynnet lakattu tällä hetkellä, jos niin millä värillä: öö ei
¤ Missä kuussa oot syntynyt: Helmikuussa
¤ Osaatko mielestäsi laulaa: En osaa
¤ Monelta heräsit tänään: Öö ihme kyllä nukuin pitkään , heräsin vast kuudelta.
¤ Syötkö yleensä aamupalaa: En koskaan.
¤ Kuinka montaa tyynyä käytät nukkuessa : Kahta
¤ Monelta menet yleensä nukkumaan: Sit ku väsyttää
¤ Säästätkö rahaa mihinkään tiettyyn: Tota, joo.
¤ Asutko kotona: Joo.
¤ Mitä kaikkia harrastuksia olet lopettanut: Ratsastuksen.
¤ Milloin olet ollut viimeksi laivalla: Ei muistihavaintoo.
¤ Onko sinulla siskoja/ veljiä: Pikkusisko & velipuoli
¤ Oletko koskaan tehnyt mitään mitä perheesi ei voi antaa sinulle anteeksi: En
¤ Oletko koskaan mennyt väärään bussiin, minne päädyit: En
¤ Kuinka usein matkustat bussilla, takseilla tai junilla: Bussilla usein
¤ Kenelle annoit viimeksi numerosi: Faijalle
¤ Oletko maistanut Fazerin Lontoorae suklaata: En oo.
¤ Mietitkö usein mitä muut sinusta ajattelevat: Joo, mietin.
¤ Oletko riidoissa kenenkään tärkeän henkilön kanssa tällä hetkellä, onko turha riita: Olen riidoissa. En tiiä. Musta on turha.
¤ Soittaisitko häissäsi kappaletta, jota viimeisimpänä kuuntelit: Ja mitähän mä oon kuunnellu viimeks .. Öö , niijoo , en !
¤ Menisitkö naimisiin sen henkilön kanssa, ketä ajattelit
ensimmäisenä herätessäsi tänään: En oo varma ketä aattelin
¤ Oletko hiljainen vai äänekäs: Äänekäs useemmiten
¤ Seuraatko BB:tä: Joo kun se tulee
¤ Onko äitisi koskaan käskenyt sinua pukeutumaan normaalimmin: Ei
¤ Haluaisitko että olisi jo kesä: No mikä ettei.
¤ Voisitko osallistua idolsiin: En
¤ Pidätkö puhelinta öisin kiinni: en
¤ Oletko uinut alastomana: En kai.
¤ Onko sinulla Nokian kännykkä: Joo
¤ Olisitko valmis äidiksi/ isäksi: En

jos et kopioi tätä kuolet yöllä !
► Poltatko ? ● En polta
► Asutko yksin ? ● En Asu
► Silmien väri ? ● Sinisethän nämä.
► Lemmikit ? ● 2 koiraa & 2 kissaa
► Ongelmat ? ● Liikaa 8D
► Lempijuoma ? ● Kaakao <3
► Parhaat TV-ohjelmat ? ● SALKKARIT, HELPPO ELÄMÄ, HOUSE <3
► Paras vuodenaika ? ● Kesä <3 Taino ei. Kevät.
► Voisitko tappaa ihmisen jolle huusit viimeksi ? ● En voisi >8 . Musta ei ois sellasta tekeen.
► Kenelle annoit puhelinnumerosi viimeksi ? ● Öö .. Kelle ois ollut? Muistan viel ku luettelin.. Ainii joo, faijalle 8D
► Mitä pitää tehdä että saa sinut itkemään ? ● Aika vähän
► Kuka on paras ystäväsi ? ● Sassu <3
► Oletko herkkä ? ● Olen, tosi.
► Sukulainen jota et koskaan unohda ? ● No en mä voi niistä ketään unohtaa
► Mitä kyselet yleensä ihmisiltä ? ● Että miten niillä menee yms yms
► Paras asia syksyssä ? ● Paljonkin.
► Oletko hyvä koulussa ? ● Eh.. En. Yritän parantaa.
► Mikä saa sinut suuttumaan ? ● Ei kovin monet asiat
► Kolme ärsytystä tänään ? ● Ku joutu venaa jälkän alkamista tunnin koululla, se et illal hais ihan sateelle ulkona ja sitten myöskin se että öö jouduin kouluu jo kasiks.
► Mitä ajattelet nyt ? ● Erästä ihmistä.
► Oletko ollut poliisi autossa ? ● Olen ollut
► Oletko koskaan oksentanut kännissä ? ● En. Myönnän, etten ole.
► Minkä nimistä lehteä luit viimeksi ? ● Oisko ollut Demi?
► Paras näyttelijä ? ● Monia. Jarkko Nyman <3
► Miten hiuksesi ovat juuri nyt ? ● Kahdella pompulalla 8D
► Suututko helposti ? ● En oikeestaan. Huonoina päivinä joo.
► Onko sinulla paljon ystäviä muualla päin Suomea kuin kotipaikkakunnallasi ? ● Enemmänkin, kaikki on jossain vitus.
► Oletko pitkävihainen ? ● En yleensä.
► Oletko hyvä laulamaan ? ● En 8D

Tee tämä niin olet huomenna vitun iloinen !
- Kuka laittoi sinulle viimeksi tekstiviestin? - Paulaa 8D
- Kuka puhui sinulle viimeksi mesessä? - Ööm Sassu <3
- Onko sinulla muualla kuvia kuin irc-galleriassa? - Onono
- Onko sinulla oma tietokone? - Onhh:D
- Milloin kävit viimeksi elokuvissa? - Öö en ees muista .
- Haluaisitko ulkomaille vai laivalle? - ULKOMAILLE
- Haluaisitko asua jollain muulla paikkakunnalla? - Ehkä
- Miksi tietokone on tärkeä sinulle? - On vai? Ei suinkaan 8D
- Miksi teet tätä galluppia? - Jaa. Haluun hyvän huomisen 8D

31.05.2010 klo 19.30
Ismon hiihtoretki saa jäätävän lopun.

"ISABELLA!"
"Mitäh, missä?!" Ja se äänensävy 8D

"Nhuorimies, katsoitko nyt varmasti tarkasti?"
"Meillä ei oo täällä yhtään kameraa.."
"HÄVETKÄÄ!!"

"Ulla, lähtisit sä mun mukaan?"
"No tottakai mä lähden sun mukaan, HERKKUPEPPU!"

Tänään katsettani kaihdat, olet saavuttamaton
Puheenaihetta vain vaihdat, sinun paha olla on
Jokin mieltäsi nyt painaa, sano rohkeasti vaan
Tahdon sisimpäsi tulla tuntemaan

Kävelen katua pitkin, katse lähinnä maassa. Isabella nukkuu parhaillaan tyytyväisenä kotona, mutta mä en saanut unta, kun tiedän, että huomenna Kari sitten lähtee, kauas musta. Keniaan asti. Unohdettuko on ne kaikki katseet, joita me olemme jakaneet, ja kaikki ne silmäykset aamiaispöydässä? Eikö mies muista niitä sähköisiä kosketuksia, kun tuon käsi vahingossa hipaisi omaani? Tai kun tuon polvi kosketti omaa reittäni, kun istuttiin koko perhe sohvalla? Vai eikö Kari oikeasti koskaan tuntenut sitä samaa, jota minä? Ajatteleeko hän, että olen vain 'pikkuveli', en mitään suurempaa? Räpäytän silmiäni hiljaa, saavun kerrostalon eteen, tuttuakin tutumpi mies nojailee keltaiseen seinään, poltellen röökiään. Tuolla on yllä musta nahkatakki, ja miehen katse on siirtynyt taivaalle, kunnes tuo kääntää sitä hieman, ja siirtää ruskeat silmänsä minuun. Silmät, jotka ovat selkeästi hieman kosteat.
- Moi. Kaikki ok? Kysyn hiljaa, miehen kohdalle tullessani, vaikka omilla silmillänikin näen, ettei ole. Tuo kääntää katseensa pois, sellainenhan Kari on aina ollut. Ei se osaa olla mies, tai uskalla olla mies, joka näyttää tunteensa. En mäkään ole koskaan sellainen ollut, kai joku voisi oikeasti luulla, että me oltais veljeksiä. Mä en voisi, koska mä tiedän, ettei edes omaa veljeä kohtaan voi tuntea mitään näin suurta. Mä tiedän sen siitä, että mulla on veli, Sege. Tottakai mä sitä rakastan, mutta tää on jotenkin niin erilaista, ja joskus jopa tuntuu epätodelliselta, että mä omistan näinkin vahvoja tunteita.
- Tähdet loistaa kirkkaasti tänään, mies vastaa, mun kysymyksestä piittaamatta. Huokaan syvään, mutta pakko munkin on vilkaista kirkkaalle tähtitaivaalle, joka on muuten aivan musta, mutta nuo kauniit tähtöset valaisevat yksinäisen kulkijan tietä. Räpäytän mun silmiäni hiljaa, musta on vaikea ymmärtää, että tää todellakin on viimeinen hetki, kun mä näen Karin, ehkä ikinä. Mä en välttämättä tosiaan näe noita silmiä koskaan, en koskaan saa silittää noita hiuksia Karin huomaamatta, tuon nukkuessa. Ehkä meidän kädet koskettaa vahingossa enää mun unessa.
- Sano nyt vaan. Kyllä mä nään, että sua joku vaivaa, eikä noi tähdet, mutisen, siirtäen katseeni mieheen. Sen on ihan turha yrittää salata ajatuksiaan multa, koska mä olen aina tuntenut tuon miehen, kuin omat taskuni. Mä huomaan, jos joku ei ole kunnossa, ja mä haluan pistää sen jonkun kuntoon. Huokaan hiljaa, mies vilkaisee muhun suklaasilmillään, katson takaisin anovalla katseella, ja voin melkein vannoa, että näen miehen pähkinäsilmissä kyyneleitä, tai sitten yössä ne näyttävät vain kosteilta. Ei se niin voi olla. Kyllä miehen silmät ovat kosteat. En mä harhoja näe. Paitsi että on munkin silmät varmaan.
- No perhana, eihän sulta mikään pysy salassa. On se vaan haikeeta lähtee täältä. Mä oon kuitenki eläny ja kasvanu täällä, kapinoivasta teinistä mieheks. On ollut Laurat, Katjat, kaikki maailman Maarit ja nyt Noora. Mun lapsetkin on kasvanut täällä, ja tästä on tullut koti. Eikä Helenaa ja Seppoa ole helppo jättää tänne, mies selittää, hiljaa, ja mä vaan kuuntelen, yön hiljaisuudessa. Tää on tilanne, jossa mun ei tarvitse niin paljon puhua, vaan mun pitäisi enemmänkin tyytyä kuuntelijan rooliin. Mies kääntyy katsomaan mua, kokonaan mun puoleen, noilla ruskeilla suklaasilmillään, jotka edelleen saa mut heikoksi.
- Eikä varsinkaan sua, mies sanoo lopulta hiljaa. Hetken mä joudun miettimään, että mitä se meinaa, mutta kyllä mäkin lopulta tajuan. Karin ei ole helppo jättää mua tänne. Hienoa, että mä en ole ainut, jota tilanne ahdistaa. Räpäytän mun silmiäni, ja jotenkin saan edelleen kyyneleet pysymään loitolla. Ennenhän mä vihasin Karia, mutta tilanne muuttui, nopeasti muuttuikin. Ensin koko ystävyys alkoi pelkällä yhdellä kaljalla. Sitten pikkuhiljaa tuli toiset kaljat, ja lopulta siitä tuli rutiini. Karin kanssa piti päästä kaljalle, tai ei mistään tullut mitään. Mä tajusin ihastuneeni, pahasti. Mutta mä kuuntelin aina, kun Kari hehkutti, joko Isabellasta, tai Noorasta. Ei koskaan musta. Kun meistä tuli veljiä, mä viimeistään tiesin, ettei Kari rakastaisi mua koskaan. Tai rakastaa, aina, mutta ei sillä tavalla, kuin mä toivoisin. Ei sillä tavalla, kuten mä itse satun tuota miestä rakastamaan, koko mun suuresta, sykkivästä sydämestäni.

Ehkä ensi elämässä
Kaksin olemme taas tässä
Aivan hiljaa juuri näin, lähekkäin
Ehkä ensi elämässä
Hetkessä niin kiitävässä
Voimme olla jälleen näin, sylikkäin

- Ei se mullekkaan helppoa oo, että sä vaan yhtäkkiä lähet. Ja huomenna oot jo poissa, jossain toisella puolella maapalloo. Saatat joskus muistaa soittamalla, sähköpostilla, tai kirjottamalla kirjeen, mutta vähitellen ne puhelut, kirjeet ja sähköpostitkin vähenee, ja loppujenlopuksi sulta tulee ainoastaan joulukortti, joka kolmas joulu, tokaisen hiljaa. Niin mä uskon, että siinä käy. Että Kari unohtaa mut kokonaan, ja elää uutta elämää Keniassa. Mähän olen vain 'pikkubroidi'. En mitään muuta, enkä tule olemaan. Mies katsoo mua syvälle silmiin, korkealta, koska mä olen suoraansanottuna hyvinkin lyhyt tuohon verrattuna. Varovasti puuskaan käteni, syvään huokaisten, ja päätäni puistellen hiljaisena. Tuo nappaa hellästi leuastani kiinni, jotta saa meidän kahden silmät kohtaamaan.
- Hei, kato mua. Kuuntele mua. Mä soitan joka hemmetin ilta. Mä en ikinä, en ikinä vois unohtaa sua. Ja joulun mä vietän joko perheineni täällä, tai sitten sä saat luvan tulla Keniaan. Ei joulu oo mitään ilman sua, mies naurahtaa hieman, ja mä haluan uskoa tuon sanat. Nielaisen hiljaa itsekseni, räpytellen mun silmiä aika kiivaaseen tahtiin. Mä huomaan, että miehenkin poskelle tippuu kuuma, kostea kyynel, juuri, kun olen kurottamassa pyyhkimään sen pois miehen sileältä iholta, tuo kietookin kätensä mun niskan taakse, ja painaa mut itseään vasten, ensimmäistä kertaa, ja luultavasti viimeistä. Näin on usein käynyt mun unissa, unelmissa, haaveissa ja kuvitelmissa, nyt vasta todellisuudessa. Juuri, kun mies on lähdössä. Saan viimeistä kertaa hengittää tuon nahkatakin tuoksua. Olen painanut pääni vasten miehen rintakehää, tuo itse pitää kasvojaan mun olkapäätäni vasten. Kiedon omatkin, hieman vapisevat käteni miehen ympärille, toisen tuon kyljelle, ja toisen niskaan. Ensimmäistä kertaa koskettamaan niitä karheita, mutta silti pehmeitä hiuksia. Tai olenhan mä niitä silitellyt, mutta miehen nukkuessa ainoastaan. Niiskaisen vaimeasti, räpytellen silmiäni. Mies astahtaa lopulta hieman taaksepäin, on jo avaamassa oven, kunnes jumittaa katseensa mun silmiini. Yllättäen tunnen miehen huulet huulillani, ja mä tiedän, että tämä on totta, ei unta. Totta. Vastaan siihen suudelmaan, kunnes jo jonkinajan kuluttua mies astahtaa kauemmas, selkeästi hieman itkuisena ja hämmentyneenä.
- Joo, mun pitäs nyt mennä.. Lentokentälle. Katos, lento lähtee jo tosi aikaisin.. Mä soittelen, ja jos mä unohdan, soita sä. Älä unohda mua, mies sanoo hiljaa, kääntäen selkänsä, nostaen laukkunsa, ja lähtien kävelemään kohti lentokenttää, annan kyyneleiden putoilla mun kirkkaista silmistäni, ruskeasilmäinen mies vilkaisee vielä olkansa yli, ennenkuin katoaa nurkan taa..

Älä piittaa kyyneleistä, ole kuin et huomaiskaan
En vain vielä pysty meistä ihan täysin luopumaan
Sinä pysyt mielessäni, vaikka nyt sä lähdet pois
Ehkä joskus kaikki toisin olla vois