Niin olitte onnellisii,
niin ihanii rakastavaisii.
Vaan kerran kuulla sain,
sanat joita en halunnu, ois kuulla kai.
Vaan tulevaisuus etkö tuskaa vois viedä,
kauas kaus kaukaisuuten pois.
Vaan kun vuoren huipulle kerran kiivetään,
sieltä löytyyy kuvii kauniita ja niille itketään.
Vaan niin kun aina sanotaan että aika muistot kultaa,
niin nyt me kai tiedetään viä totuus että mukana oli pahaa tulta
ja ihanaa kultaa, vaan pari viikkoo myöhemmi me kai muistetaa vaan ne kultaa sisältävät kimpaleet !!!