Niin olitte
onnellisii,
niin ihanii
rakastavaisii.
Vaan kerran kuulla
sain,
sanat joita en halunnu, ois kuulla
kai.
Vaan tulevaisuus etkö tuskaa
vois viedä,
kauas kaus kaukaisuuten
pois.
Vaan kun vuoren huipulle kerran
kiivetään,
sieltä löytyyy kuvii kauniita ja niille
itketään.
Vaan niin kun aina sanotaan että aika muistot kultaa,
niin nyt me kai tiedetään viä totuus että mukana oli pahaa tulta
ja ihanaa kultaa, vaan pari viikkoo myöhemmi me kai muistetaa vaan ne kultaa sisältävät kimpaleet !!!