MUTTA mikä tästä päivästä tekee niin ihanan, oli ensimmäinen laulutunti tänä syksynä ! Ja vaikka pelkäsinkin uutta opettajaa - koska ikinä ei voi tietää uusista ihmisistä jos ne vaikka syö minut - olikin tämä "uusi alku" aivan mahtavaa! Tajusin taas miks rakastan laulamista niin paljon ja ihanaa kun opettaja kannustaa ja auttaa. :) Kaikesta huolimatta minäki oon vielä vaan pieni lapsi joka tarvii välillä jonkun sanomaan kivoja juttuja - ja tarkottamaan niitä. :> Ja Marjaanan minä tarviin kertomaan kaikista jutuista mitä ei saa tehhä. Ja sitten lyömään minua kun en tottele.
Ja tottakai auringonpaiste pisti vähän pirteyttä ilmaan. Ja oltiinhan me aripartas-huuruissa todella rankan(HEHE) fysiikantunnin jälkeen :D:D Jottajoo. Mut jokapäivä pitäs ettiä elämästä jotain positiivista. Hymyillä. Ai vitsi se o muute hauskaa ku on hauskaa :D Joskus alkaa naurattaa ihan vaa se että näkkee jonkun joka kävelee kadulla hirmu myrtsinä ja kuvittelee jokasen vastaantulijan toivovan pahaa sille. Tai sitten vastavuudessa jos näkee iloisen pyöräilijän, joka hoilottaa lempibiisiään kovaan ääneen välittämättä yleisön reaktioista. ahh (: Kokeilkaa ihmiset työkii!