Mitä enemmän sitä kasvaa omiin mittoihinsa, sitä vääristyneemmältä ympäröivä maailma näyttää.
Joku perustelee pyöräilyn ikäväksi kun sen aikana ei voi harrastaa mukaläsnäoloa netissä, tai navigaattorin pito pyörässä niin vaikeaa, tuo vapaan antautumisen esto.
Kiirehdimme hirveästi rakastelemaan huomisia saavutuksiamme tai jotakin, vaikka meillä on vielä eilinenkin hymyilemättä,ja tässä hetkessä itkemisen puristamme muiston ja keinotekoisuuden väliin.
Jos haluamme olla jotain suurta, on ehkä tärkeintä kysyä miksi.
Siksikö, että maailma saisi halatessaan meistä paremman otteen,vai siksi ettei se meistä ole suurta, maailma vain näkee sen erivärisyytensä takia suurempana.
Suurinta on kumminkin aina, kun kaksi katsetta kohtaavat, ja he ymmärtävät toisiaan, kun mikään heissä ei liiku
Uusimmat blogimerkinnät
- Ylen vaalikoneen vastaukseni 12.03.
- Vaalikorttini 08.02.
- Vaalitelttailin :) 05.02.
- Juuri tämän vuoksi taloudellista eriarvoi... 28.01.
- Haluatko taloudellisen ja muun eriarvoisuud... 23.01.
- Miksi olisin hyvä (kunnallis) poliitikko? 20.12.
- Jeeeeeeeeeee 16.12.
- ilmaisin ämpärein lumottu kansa :) :) 02.12.
- Tein biisin 14.11.
- Runo:Asenne on kaiken ydin 08.03.