Olin taas loppupäivästä niin huonolla päällä koulussa, että repeilin vaan koko ajan. Luulin ettei päivä vois siitä huonontua mutta kyllä mun tuurillä kävi niin. Kävin koulun jälkeen Tullintorilla Eurokankaassa ja ku lähin sieltä käveleen keskustaan ni alkoi satamaan eikä sateenvarjoa tietenkään mukana. Kun olin liikennevaloissa( valot oli punasena) niin sitä vettä tuli kuin esterin perseestä ja oon viimeks ollu niin märkä ku näin Whiplasherin livenä. Nauroin jo ittekseni, että näytän varmaan kuin uitetulta koiralta kohta MUTTA joku rakastaa minua jossakin korkeemmalla taholla KOSKA takaani tuli nuori poika, joka nosti oman sateenvarjonsa pääni päälle sateen suojaksi ja yhessä käveltiin hennesille asti ja naurettiin ku kumpikin oli ihan läpimärkiä, poikaparalla oli vielä kangaskengät.
Kyllä niitä hyviäki ihmisiä näköjään löytyy.