taas yks näit päivii,
millää ei oo mitään välii.
kävi miten kävi, mä kai synnyin häviin?
konttaan rättiväsyneenä elämäni läpi,
sukulaiset soittaa suuta, "ota ittees niskasta"
mut mite ihmees, ku mikää ruumiinosa ei liikahda
kaikki o hidasta, ehkä apuu sais viivasta,
mut sitä varte pitäs ensi päästä ulos himasta..
