Ja pahasti.
Nimittäin usko itseeni kuskina. Inssi on tiistaina, sitä ennen on yksi kahden tunnin ajelu. Omillaan pitäisi jo pärjätä, mutta pärjäänkö, ehen.
Kun yhden asian oppii, kusen toiset.
En ehdi kaikkea, ajattelen liikaa, panikoin. Saan kohta jonkun paniikkihäiriön siinä kuskin paikalla.
Masennun.
Tänään tuli vain yksi pysähdys (vai kaksi, en muista), mutta muita virheitä tuli. Kun pitäisi katysoa ketä väistää, mitä tekee, miten tekee... arh.
Ahdistaa kiukuttaa.
Ehkä vaan ostan vossikan ja reen talveksi.