IRC-Galleria

Sul on kauniit kasvot sul on terävä pää
punaiset hiukset ja sun silmistäs nään
etten oo ensimmäinen joka pyytää sun mukaan
Ja mul on likanen paita ja liian vähän rahaa
mä oon istunut niin kauan hei ja mul on aikaa
jäisit kun mä pyydän mua kuuntelemaan

siit on aivan liian kauan kun mä viimeksi pyysin jotain näin
siit on aivan liian kauan kun mä viimeks näin noin kauniit kasvot mun edessäin
mä tiedän sä oot menossa mut hetkeks aikaa istu ja kuuntele mua kun mä pyydän
älä mee vielä älä mee hetkeks aikaa jää
älä mee vielä älä mee hetkeks aikaa hetkeks aikaa jää

Näätkö levottomat kasvot jotka harhailevat
pienet yksinäiset sielut jotka odottaa että tulis joku helvetin ihme ja korjais ne mukaan
tääl on liian monta kättä ilman taluttajaa
tääl on liian monta suuta ilman sanottavaa
eikä se mitä sä sanot vaan miten kauniiksi kaikki puetaan

mä oon leikkinyt niin kauan mä tahtoisin viimein jo lopettaa
mä oon liian monta kertaa herännyt kun valheet alkaa suupielistä taas valumaan
Mä tiedän sä oot menossa mut hetkeks aikaa istu ja kuuntele mua kun mä pyydän
älä mee vielä älä mee hetkeks aikaa jää
älä mee vielä älä mee hetkeks aikaa hetkeks aikaa jää

Tää ei oo sattumaa tää on kohtaloo tää on kaikki tässä nyt
sä oot ainoo nainen jota oon etsinyt ja pelännyt
jäisit kun mä pyydän mua kuuntelemaan
sä voit nauraa läpi päivät sä voit huutaa läpi yöt
sä teet niin kuin sä tahdot jonkun kädestä sä syöt
hei mitä kaipaat vaan mitä tarjotaan

siit on aivan liian kauan kun mä viimeksi pyysin jotain näin
siit on aivan liian kauan kun mä viimeks näin noin kauniit kasvot mun edessäin
mä tiedän sä oot menossa mut hetkeks aikaa istu ja kuuntele mua kun mä pyydän
älä mee vielä älä mee hetkeks aikaa jää
älä mee vielä älä mee hetkeks aikaa hetkeks aikaa jää

Hetki lyö, viime hetki lyö
Kukaan aikaa lahjomaan ei käydä voi milloinkaan
Hetki lyö, meille hetki lyö
En vaan päivää seuraavaa mä tiedä
Milloin kohdataan

Kellon seisahtuvan tahdon
Hiljentyvän lyöntien
Kauas lähteä mä saan
Tunti kuluu viimeinen
Tahdon ennen kuin on myöhäistä
Mä kuulla sen
Kun taas saavun
Luotas löydän kaiken entisen

Nään jo sen, hetken viimeisen
Enää aikaa sulla on vain kyyneliin katkeriin
Hetki lyö, riittänyt ei yö
Mukaan tulla et sä voi
Nyt lausun sulle näkemiin

Kellon seisahtuvan tahdon
Hiljentyvän lyöntien
Luotas lähteä mä saan
Tunti kuluu viimeinen
Vaan nyt tiedän
Että sulle kuulun ainiaan
Muistan kyynelsilmät
Jotka jäivät katsomaan

Hetki lyö, viime hetki lyö
Kukaan aikaa lahjomaan ei käydä voi milloinkaan
Hetki lyö, meille hetki lyö
En vaan päivää seuraavaa mä tiedä
Milloin kohdataan

Kellon seisahtuvan tahdon
Hiljentyvän lyöntien
Kauas lähteä mä saan
Tunti kuluu viimeinen
Tahdon ennen kuin on myöhäistä
Mä kuulla sen
Kun taas saavun
Luotas löydän kaiken entisen

Sen illan puistossa me istuttiin
Yömyöhään juteltiin
Puiston hämärässä suudeltiin
(mmm)
Viiniä nautittiin

Sä kerroit kuinka mukavaa
Ois kantaa sormusta
Pieni mökki metsän laitaan laittaa
Kukkia kasvattaa

Mut hei ei se riitä
Et on mukavaa
Sen täytyy olla paljon parempaa:

Siinä täytyy olla rakkautta
Siinä täytyy olla unelmii
Mannapuuroa ja mansikkaa
Juuri oikeenlaista kemiaa

Sen täytyy joskus satuttaa
Sen täytyy voida naurattaa
Ei siitä muuten mitään tuliskaan
Ilman oikeenlaista kemiaa

Alkoi katuvalot sammumaan
Ja meitä paleltaa
Sä pyysit mua vierees nukkumaan
Joo, mä olin valmiina

Aamuyöstä vielä kuuden aikaan
Kuuntelin haaveitas
Seinän takaa isäs kuorsausta
Mmm, mä taisin huokasta

Mut hei ei se riitä
Et on mukavaa
Sen täytyy olla paljon parempaa:

Siinä täytyy olla rakkautta
Siinä täytyy olla unelmii
Mannapuuroa ja mansikkaa
Juuri oikeenlaista kemiaa

Sen täytyy joskus satuttaa
Sen täytyy voida naurattaa
Ei siitä muuten mitään tuliskaan
Ilman oikeenlaista kemiaa

Ei elämää liikaa suunnitella saa
Antaa sen mennä vain painollaan
Jos joskus vielä tavataan
Hyvä niinkin
Jos ei lakit päähän ja näkemiin

Mut hei ei se riitä
Et on mukavaa
Sen täytyy olla paljon parempaa:

Siinä täytyy olla rakkautta
Siinä täytyy olla unelmii
Mannapuuroa ja mansikkaa
Juuri oikeenlaista kemiaa

Sen täytyy joskus satuttaa
Sen täytyy voida naurattaa
Ei siitä muuten mitään tuliskaan
Ilman oikeenlaista kemiaa

Jo poika kiskoo pojan unta vuoteessaan
ennen kuin loppuun iltasadun saan,
Mä istun hetken ja mietin maailmaa
Ihmisenpoikaa se odottaa.
Voi kuinka kaunis poika onkaan tosiaan.
Ei muuhun pysty hän kuin uutta oppimaan.
Hän siinä kylkeänsä kääntää, miehekkäästi ääntää.
Hän matkaa taittaa linnunradallaan ja nukkuu vaan.

Voi kunpa matkas onneksi
koituis vihaa, katkeruutta et
tuntis joutavaa, voi kun oisit
viisaampi kuin isäs milloinkaan
kunpa oppisit ajattelemaan
Niin poika kiskoo pojan unta sikeää
kehtolaulu kesken taas kerran jää,
liukenee yöhön murheet aikuisen ihmisen poikaa kun katselen
Voi kuinka kaikkivaltias noin olla voit,
me sinut tehtiin mutta sinä meidät loit
Siinä tuhiset ja puhkut pelkkää voimaa uhkuen
silmänurkkiin kuivuu kyyneleet, sä matkaa teet

Eks oo suloinen

HUMALAISIA!

Sakkii oli joka lähtöön =)

Emmuliini

Saukkonen

Veera & Toni